Taidehistoria:mausoleumi
mausoleumi
| mausoleumi |
Nimitys mausoleumi juontuu Kaarian kuningatar Artemisian puolisolleen Mausolokselle (410-353 eaa.) Halikarnassokseen (nyk. Bodrum, Turkki) noin vuonna 353 eaa. rakennuttamasta hautamonumentista, Mausoleionista (myös Mausolleion), joka oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Mausoleionin suunnittelivat arkkitehdit Pytheos ja Satyros, ja reliefikoristelusta vastasivat kuvanveistäjät Bryaksis, Leokhares, Skopas ja Timotheos. Nelikulmaisen, korkean jalustan (noin 32 x 39 m) päällä oli joonialainen peristyyli, joka kannatti yli 40 metrin korkeuteen kohonnutta pyramidimaista kattoa. Monumentin harjaa koristi Pytheoksen tekemä veistos, joka esitti Artemisiaa ja Mausolosta nelivaljakon vetämissä vaunuissa. Rakennus lienee ollut ehjä vielä 1100-luvulla, mutta vaurioitui maanjäristyksissä 1300-luvulla. Kun johanniitat perustivat Bodrumiin Pyhän Pietarin linnoituksen, he käyttivät 1400-luvun lopulla mausoleumin kiviä rakennustöihin, ja linnoitusta vahvistettiin edelleen mausoleumin kivillä 1520-luvulla, kun varustauduttiin turkkilaisten hyökkäykseen. Englantilaiset kuljettivat 1840-50-luvuilla Bodrumin linnoituksesta Halikarnassoksen mausoleumiin kuuluneita veistoksia ja friisin osia British Museumiin Lontooseen.
Toinen tunnettu varhainen mausoleumi on Rooman Marskentälle (Campus Martius) pystytetty Mausoleum Augusti. Se on rakennettu vuonna 28 eaa. keisari Augustuksen hautarakennukseksi ja muistuttaa vanhempia etruskilaisia ja itaalisia hautoja. Sen kumpumaista alaosaa tuki halkaisijaltaan 87 metrinen muurikehä, joka oli päällystetty travertiinikivellä. Sisäkkäisistä kehistä muodostuneen rakennuksen keskellä hautakammiossa säilytettiin Augustuksen, hänen perheenjäsentensä ja lähimpien seuraajiensa tuhkauurnia. Rakennuksen huipulla oli Augustusta esittänyt pronssiveistos. Keskiajalla Mausoleum Augusti muutettiin linnoitukseksi, ja myöhemmin sitä on käytetty muun muassa konserttisalina.
Suomessa tunnettu esimerkki on liikemies Fritz Arthur Juséliuksen (1855-1930) Sigrid-tyttärelleen (1887-1898) rakennuttama uusgoottilainen Juseliuksen mausoleumi Porissa Käppärän hautausmaalla. Vuonna 1903 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929). Se on luonteeltaan kokonaistaideteos, jonka teemana on "kuoleman voitto aineesta". Sisätilojen kuvaohjelmaan kuuluu sarja freskoja, joista suuren osan samoin kuin ikkunoiden lasimaalaukset toteutti Axel Gallén (1865-1931) ja eteistilan kaksi freskoa Pekka Halonen (1865-1933). Alkuperäiset freskot kuitenkin tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1931, jonka jälkeen Jorma Gallen-Kallela (1898-1939) maalasi isänsä freskot uudelleen luonnosten pohjalta.
Erikieliset vastineet
| mausoleum | englanti (English) | |
| µαυσωλείο | kreikka (ελληνικά) | |
| mausoleum | latina (Latina) | |
| mausolée | ranska (français) | |
| mausoleum | ruotsi (svenska) | |
| Mausoleum | saksa (Deutsch) | |
| мавсолей | venäjä (русский) | |
| mausoleum | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- pyramidi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
CastrénP&Pietilä-CastrénL2006, Konttinen&Laajoki2000, Sarajas-Korte1989
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Taidehistoria:mausoleumi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:mausoleumi.)