Filosofia:formaalikieli
formaalikieli
| formaalikieli |
Määritelmä
logiikassa, matematiikassa ja muissa formaalitieteissä määriteltävä keinotekoinen kieli, jonka syntaksi (ja usein myös semantiikka) on yksikäsitteisesti määritelty
Selite
Modernissa logiikassa loogisia järjestelmiä, suhteita ja käsitteitä on Gottlob Fregestä alkaen tutkittu muodostamalla loogisia formaalikieliä, joissa tavoitteena on täydellinen yksiselitteisyys ja määriteltävyys. Myös matematiikan perusteiden tutkimuksessa loogisilla formaalikielillä on keskeinen rooli. Paitsi eri logiikkoihin liitetyt loogiset kielet, myös ohjelmointikielet ovat formaalikieliä. Formaalikielet eroavat luonnollisista kielistä mm. siinä, että luonnollisten kielten syntaksi on (empiirisesti) johdettu ja se muuttuu (puhe)kielen luonnollisten muutosten mukaan, mutta formaalikielten syntaksi on muuttumaton ja jos sitä muutetaan, kyse on uudesta formaalikielestä.
Lähikäsitteet
- logiikka (ominaisuuden kantaja)
- looginen kieli (alakäsite)
- luonnollinen kieli (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
NiiniluotoI1984, Rantala&Virtanen2003, VäänänenJ
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:formaalikieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:formaalikieli.)