Oikeustiede:subjektiivinen oikeus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Oikeustyypit. Oikeudet ja velvollisuudet perustuvat objektiivisen oikeuden käyttäytymis- ja kompetenssinormeihin. Varsin käyttökelpoisena voidaan pitää seuraavaa amerikkalaisen W. N. Hohfeldin esittämää oikeuksien ja velvollisuuksien tyypittelyä:

Käyttäytymisnormien kohteena on käyttäytyminen, jota oikeutettu osapuoli saa velvoitetulta osapuolelta vaatia. Vaateen kohteena on toisen positiivinen käyttäytyminen, kuten velan maksu velvollisuutena. Vapauden kohteena on oma positiivinen käyttäytyminen, jota velvoitetun osapuolen on siedettävä.

Kompetenssinormeissa on kyse siitä, onko oikeutetulla osapuolella valta muuttaa velvoitetun osapuolen oikeusasemaa, kuten esimerkiksi irtisanoa vuokrasopimus, tai onko hänellä immuniteetti, joka irtisanomissuojan kyseessä ollen merkitsee sitä, että vastapuolella ei tällaista oikeutta ole.

Kontraoikeus. Kontraoikeudella tarkoitetaan oikeutta jättää oikeus käyttämättä. Yksityisoikeudessa vallitsee laajalti tietynlainen määräämisperiaate, joka merkitsee tällaisten kontraoikeuksien yleistä liityntää subjektiivisiin oikeuksiin. Esimerkiksi velkoja voi jättää suoritusvaateen esittämättä ja antaa saatavan anteeksi. Julkisoikeudessa näin ei poikkeuksetta ole: eräissä maissa äänestäjällä on äänioikeuden ohella myös äänestysvelvollisuus, mikä suhteessa valtioon tarkoittaa kontraoikeuden puuttumista.

Oikeuksien ja velvollisuuksien yhdistelmät. Esimerkiksi sopimussuhteessa osapuolilla voi olla puolin ja toisin oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan, ja oikeuden edellytyksenä voi olla oman velvollisuuden täyttäminen, kuten myyjän kauppahintavaateen edellytyksenä on kaupan kohteen suorittaminen. Mutta myös erityyppisten oikeuksien ja kontraoikeuksien yhdistelmät samassa oikeussuhteessa ovat mahdollisia. Niinpä tierasiteoikeus voi olla esimerkiksi vapauden ja kontravapauden yhdistelmä, kun se tarkoittaa vain oikeutta käyttää tai olla käyttämättä tietä; jos velvoitetulla on velvollisuus tien talvikunnossapitoon, näihin yhdistyy vaade ja kontravaade, milloin oikeutetulla ei jostain syystä ole mitään vastuuta tien pysymisestä ajokelpoisena.

Vallan ja immuniteetin tarkoittaman oikeusaseman muutoksen kohteena voivat olla eri oikeudet ja velvollisuudet. Esimerkiksi työnantajan käyttäessä valtaansa irtisanoa työsuhde hänelle voi syntyä työntekijää kohtaan vaade, joka tarkoittaa työvälineiden tai asiakirjojen palauttamista.

Oikeus eri oikeussuhteisiin eriteltynä. Puhuttaessa subjektiivisesta oikeudesta on tärkeätä eritellä, millaisessa oikeussuhteessa oikeusasemaa tarkastellaan. Sama oikeus voi eri oikeussuhteissa kuulua eri tyyppeihin. Esimerkiksi äänestäjän äänioikeus sisältää ehdokkaisiin nähden vallan; vaalitoimitsijaan nähden on kysymys vaateesta ja vapaudesta (saada äänestyslippu, äänestää rauhassa ja saada lippu asianmukaisesti käsitellyksi). Suhteessa toisiin äänestäjiin on kyse lähinnä vapaudesta saada äänestää tulematta häirityksi. Näihin oikeuksiin liittyvät lisäksi yleensä vastaavat kontraoikeudet.

Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala