mineraali

Määritelmä luonnossa esiintyvä, epäorgaanisesti ja geologisten prosessien kautta syntynyt kiteinen aine, jolla on tietty (määrätty, mutta ei vakio) kemiallinen koostumus ja kiderakenne

Selite

Mineraali voi olla alkuaine tai alkuaineiden yhdiste. Kiteinen aine tarkoittaa ainetta, jonka atomit tai atomiryhmät ovat järjestäytyneet muodostaen toistuvan ja symmetrisen verkoston. Tietty kemiallinen koostumus tarkoittaa kemiallista kaavaa, joka määrittelee toistuvan rakenteen atomit, mutta koostumus sallii rajattua vaihtelua. Määritelmä "geologisissa prosesseissa syntynyt aine" rajaa laboratoriossa, teollisuudessa tai biologissa prosesseissa syntyneet kiteiset yhdisteet tiukan määritelmän ulkopuolelle. Näille aineille on omat nimistöt ja etuliitteet. Maapallon lisäksi muilla planeetoilla vaikuttavat geologiset prosessit, joissa syntyy mineraaleja.
Mineraalien määrittelystä ja uusien mineraalien hyväksymisestä vastaa Kansainvälinen Mineraloginen Seura (engl. International Mineralogical Association). Marraskuussa 2020 julkaistun virallisen listan mukaan erilaisia mineraaleja on tunnistettu tähän mennessä yhteensä 5 650 kappaletta maapallolta ja maapallon ulkopuolisilta kappaleilta (http://cnmnc.main.jp/).

Ihmistoiminnan tai biologisten prosessin kautta syntyneitä epäorgaanisia aineita ei yleisesti pidetä mineraaleina. Biologisissa prosesseissa voi syntyä epäorgaanisia aineita, joille löytyy geologisissa prosesseissa syntyvä vastine ja ainetta voidaan tällöin kutsua biomineraaliksi. Esimerkki tällaisesta on hampaan hydroksiapatiitti. Myös ihminen voi laboratoriossa kiteyttää epäorgaanisia aineita, esimerkiksi apatiittia. Tällöin kyseessä on synteettinen mineraali.

Orgaanisesta aineksesta (esimerkiksi lepakon guano) geologisissa prosesseissa kiteytyvät kemialliset yhdisteet voidaan hyväksyä mineraaleiksi.
Jos biologisissa prosesseissa syntynyt epäorgaaninen aines uudelleen kiteytyy geologisessa prosessissa, siitä tulee mineraali. Esimerkiksi luun apatiitin uudelleen kiteytyminen diageneesissä muuttaa biomineraalin mineraaliksi.

Kotikeittiöstä löytyy esimerkkejä kiteisistä aineista, joiden kautta mineraalin määritelmää voidaan hyvin havainnollistaa. Suola voi olla vuorisuolaa, merisuolaa, ns. pöytäsuolaa tai ruokasuolaa. Kaksi ensimmäistä, vuorisuola ja merisuola, ovat geologissa prosesseissa syntyneitä epäorgaanisia aineita ja täyttävät mineraalin määritelmän. Vuorisuolan ja merisuolan mineraalinimi on haliitti (kemiallinen kaava NaCl). Pöytäsuola ja ruokasuola ovat teollisessa prosessissa kiteytettyjä aineita, joten ne eivät määritelmän mukaan ole mineraaleja. Jos pöytäsuolasta ja ruokasuolasta halutaan käyttää mineraalinimeä, olisi sen nimi ”synteettinen haliitti”. Sokeri on kiteinen aine, jolla on tietty kemiallinen koostumus (eli kaava). Sokeri ei kuitenkaan ole mineraali, koska se on orgaaninen aine, eikä se ole kiteytynyt geologisessa prosessissa.

Kivennäisaineita kutsutaan usein virheellisesti mineraaleiksi (esimerkiksi kivennäisvesien yhteydessä). Kivennäisaineet ovat liuenneita ioneja, eivät mineraaleja.

Lisätiedot Käsitesivun ovat kirjoittaneet yhteistyössä FM Pasi Heikkilä ja FT Elina Lehtonen.

Erikieliset vastineet

mineral

englanti (English)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Nickel&Grice1998

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Geologia:mineraali. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Geologia:mineraali.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →