Oikeustiede:kaivosoikeus

kaivosoikeus

ympäristöoikeus

kaivosoikeus

Määritelmä subjektiivisena oikeutena kaivosoikeus tarkoittaa kaivostoiminnan harjoittajaksi kaivostoimituksessa hyväksytylle toimijalle muodostuvaa oikeutta kaivosalueen käyttöön ja kaivoskivennäisten hyödyntämiseen

Selite

Kaivosoikeus voidaan perustaa toisen omistamalle maalle siitä riippumatta, että abstraktilla tasolla alueen mineraalit luonnonvarana kuuluvat alueen omistajalle. Kaivosoikeuden myöntämisen edellytykset ovat siten riippumattomat omistusoikeudesta alueeseen, koska kaivosoikeuden saaminen on yhteydessä edeltävään malminetsintä-lupaan. Etuoikeus malminetsintälupaan, kaivoslupaan ja kullanhuuhdontalupaan on sillä, joka on ensimmäisenä hakenut lupaa säädetyllä tavalla.

Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava kaivoslupa. Sen myöntää valtion viranomainen. Kaivosoikeuden saajalle syntyy kaivosluvan nojalla alueen pysyvä käyttö- ja hyödyntämisoikeus kaivostoimituksessa määrättävällä tavalla.

Kaivoslupa oikeuttaa hyödyntämään:

1. kaivosalueella tavatut kaivosmineraalit;
2. kaivostoiminnassa sivutuotteena syntyvän orgaanisen ja epäorgaaninen pintamateriaalin, ylijäämäkiven ja rikastushiekan (kaivostoiminnansivutuote);
3. muut kaivosalueen kallio- ja maaperään kuuluvat aineet siltä osin kuin niiden käyttö on tarpeen kaivostoimintaan kaivosalueella.

Kaivosaluetta ja kaivoksen apualuetta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten käyttö- tai muu oikeus on myönnetty. Maanomistaja saa siis käyttää apualuetta muulla tavalla.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

• kaivosjäte
• kaivoslupa
• kaivosoikeus (esineoikeus)
• kaivostoimitus
• maa-aineslupa
• malminetsintälupa
• sivutuote

Käytetyt lähteet

Metsä-SimolaK2002

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Oikeustiede:kaivosoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaivosoikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →