Oikeustiede:korkein oikeus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Valituslupa. Nykyisin vaaditaan valituslupa, kun korkeimmalta oikeudelta haetaan muutosta hovioikeuden muutoksenhakuasteena ratkaisemassa asiassa tai tällaisen asian yhteydessä antamaan ratkaisuun. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, 1) jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi (prejudikaattiperuste) taikka 2) jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava (purkuperuste), tahi 3) jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Valtaosa valituslupahakemuksista hylätään (viime vuosina noin 95 prosenttia).

Valituslupa voidaan myöntää myös osittain. Tällöin valituslupa voidaan rajoittaa koskemaan 1) osaa hovioikeuden ratkaisusta taikka 2) kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai valituslupaperusteen kannalta muutoin. Jos valituslupa myönnetään edellä mainitun 2 kohdan mukaisesti rajoitettuna, korkein oikeus voi muilta osin perustaa ratkaisunsa valituksen kohteena olevassa ratkaisussa todettuihin seikkoihin.

Korkeimman oikeuden jäsenet ja kokoonpano. Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä vähintään 15 oikeusneuvosta. Esittelijöinä toimivat esittelijäneuvokset ja oikeussihteerit. Tasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden presidentin ja korkeimman oikeuden omasta esityksestä sen jäsenet. Vastaavaa nimitysmenettelyä noudatetaan myös korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenten osalta. Korkeimpien oikeusasteiden nimitysjärjestelmät ovat siten suurelta osin itseään täydentäviä, mikä ei ole periaatteessa hyväksyttävää.

Kokoonpano vaihtelee asian laadun mukaan. Oikeusasioissa korkein oikeus on päätösvaltainen viisijäsenisenä, jollei joidenkin asioiden osalta ole toisin määrätty. Viisijäsenisessä jaostossa voi olla päätösvaltaisuuden turvaamiseksi lisäjäsen. Jos asia on hyvin merkittävä tai laajakantoinen, se voidaan ratkaista täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa, jossa on 11 jäsentä. Lainsäädäntöaloitteet ja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä, myös oikeushallintoasiat käsitellään täysistunnossa.

Lisäksi korkeimman oikeuden kokoonpanoa on kevennetty eräissä yksinkertaisissa asioissa. Kysymys valitusluvan myöntämisestä ratkaistaan kaksi- tai kolmijäsenisessä kokoonpanossa, ellei kysymystä siirretä käsiteltäväksi valituksen yhteydessä. Kaksijäsenisessä jaostossa käsitelty asia on kuitenkin siirrettävä kolmijäsenisen jaoston ratkaistavaksi, jos jaoston jäsenet niin päättävät tai jos he eivät ole ratkaisusta yksimieliset. Turvaamistointa, täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta vastaavaa väliaikaista toimenpidettä koskeva asia voidaan ratkaista yksijäsenisessä kokoonpanossa.

Ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asia voidaan korkeimmassa oikeudessa käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisessä jaostossa, jos asiassa päätetään vain välitoimesta taikka hakemus yksimielisesti hylätään tai jätetään tutkimatta. Myös yhden jäsenen muodostama jaosto voi päättää välitoimesta ylimääräistä muutoksenhakua koskevassa asiassa. Jos korkein oikeus on jo aikaisemmin hylännyt tai jättänyt tutkimatta ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen, tällainen jaosto voi myös hylätä tai jättää tutkimatta asiassa tehdyn uuden hakemuksessa, jossa ei esitetä asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä uusia seikkoja tai todisteita. Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asia on siirrettävä viisijäsenisen jaoston ratkaistavaksi.

Menettely. Menettely korkeimmassa oikeudessa on kaksivaiheinen. Ensin ratkaistaan valituslupahakemus. Jos valituslupa myönnetään, itse valitus käsitellään sen jälkeen pidettävässä uudessa esittelyssä. Menettely on yleensä kirjallista. Asia käsitellään kirjallisen aineiston eli valituskirjelmän ja mahdollisen vastauksen perusteella. Tarvittaessa korkeimmassakin oikeudessa pidetään suullinen käsittely, jossa voidaan kuulla asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Ratkaisussaan korkein oikeus voi hovioikeuden tapaan joko hyväksyä tai hylätä valituksen taikka jättää sen tutkimatta tai sillensä. Lisäksi korkein oikeus – samoin kuin hovioikeuskin – voi palauttaa jutun alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Kun korkein oikeus on ylin oikeusaste, sen ratkaisut tulevat heti antamishetkellään lain- ja oikeusvoimaisiksi. Korkeimman oikeuden ratkaisujen lopussa onkin vanhastaan mainittu: "Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot."