Kirjallisuudentutkimus:kauhuromaani
kauhuromaani
| kauhuromaani |
Etenkin romantiikan ajan suosima romaanimuoto, jossa kuvataan pelottavia ja järkyttäviä yliluonnollisia tapahtumia ja luodaan näin kauhun ilmapiiri.
Kauhukirjallisuuden aineksia sisältyy jo esim. Petronius Arbiterin (k. 66) Satyricon-romaanin tarinaan ihmissudesta sekä joihinkin Senecan, Apuleiuksen ja Lukianoksen teoksiin. Keskiajalle olivat luonteenomaisia kuolemantanssin ja helvetin kuvaukset. Kauhukirjallisuus omana lajinaan alkoi muotoutua 1700-luvun lopulla, ensin Englannissa goottilaisen romaanin myötä.
Tämän jälkeen kauhugenre on muodostanut oman yhä laajenevan traditionsa. Kauhutarinoiden hirviöt ovat usein rajatilan ilmiöitä, ts. sekä eläviä että kuolleita, kuten zombiet, aaveet tai vampyyrit. Modernin kauhukirjallisuuden klassikoihin kuuluvat monet StephenKingin (s. 1947) romaanit, kuten Carrie (1974, suom.) ja Shining (1977, Hohto). Suomalaisen kauhukirjallisuuden klassikkoa edustaa esim. Mika Waltarin Kuolleen silmät (1926), jonka hän julkaisi Kristian Korpin nimellä.
Latinan horror=väristys, kammo, kauhu
Erikieliset vastineet
| novela de terror | espanja (español) | |
| romanzo dell'orrore | italia (italiano) | |
| roman sensationnel | ranska (français) | |
| skräckroman | ruotsi (svenska) | |
| Schauerroman | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- goottilainen romaani (vieruskäsite)
- kauhukertomus (vieruskäsite)
- kummitustarina (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 12.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:kauhuromaani. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kauhuromaani.)