keinotekoinen järjestely


keinotekoinen varallisuusjärjestely
keinotekoinen järjestely

Määritelmä ulosotossa ja konkurssissa sivuutettavissa oleva järjestely, jossa velallinen on kätkenyt omaisuuttaan velkojilta velkojilta siten, että omistusoikeus muodollisesti on siirretty toiselle mutta velallinen edelleen käyttää tosiasiallista omistajan määräysvaltaa omaisuuteen nähden

Selite

Ulosotossa sivullinen saattaa esittää väitteen siitä, että ulosmittauksen kohteeksi aiottu omaisuus on hänen omaisuuttaan. Tällainen väite ei kuitenkaan estä ulosmittausta, jos ulosottomies havaitsee, että sivullisen väitetty omistus perustuu järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Ulosottomies saa toisin sanoen sivuuttaa tällaisen keinotekoisen järjestelyn ja ulosmitata omaisuuden velallisen omaisuutena. Jos kuitenkin sivullinen pystyy esittämään todennäköisiä syitä sille, että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan, ulosmittausta ei saa toimittaa. Säännökset keinotekoisesta järjestelystä ovat ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 14 §:ssä. Konkurssilain (120/2004) 5 luvun 11 §:ssä on säännös keinotekoisen järjestelyn syrjäytymisestä konkurssissa.

Keinotekoisen järjestelyn sivuuttamista koskevia säännöksiä voidaan pitää yhtenä oikeuden väärinkäytön kiellon periaatteen säädännäisenä ilmentymänä. Sääntelyllä pyritään estämään sinänsä laillisilla juridisilla muodoilla tapahtuvat järjestelyt, joilla loukataan velkojien maksunsaantioikeutta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Tuula Linna

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Linna&Leppänen2015, s. 145 ss., HavansiE2011, Sivullisen (väitetty) oikeus ulosmittaustoimituksen ongelmana, LinnaT2019, s. 237-240.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:keinotekoinen järjestely. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:keinotekoinen järjestely.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →