Folkloristiikka:tabu
tabu
| tabu |
Määritelmä
kielletty; mitä ei saa tehdä, syödä, koskettaa, sanoa jne., jotta tabun rikkojalle ei koituisi haitallisia seurauksia
Selite
On paikkoja, ruokalajeja, töitä, nimiä, ajankohtia jne., jotka ovat tabuja ainakin eräille yhteisön jäsenille. Tabun rikkomisesta ei ainakaan primaaristi rankaise yhteisö, rangaistus on automaattinen, aivan kuin sähköjohtimeen koskettamisesta seuraava vahingoittuminen tai kuolema. Tabu voidaan parhaiten selittää väen (vrt. dynamismi) keskittymäksi; näin käy ymmärrettäväksi, miksi jokin paikka tai asia on tabu esim. naisille, mutta ei miehille, tavallisille yhteisön jäsenille, mutta ei tietäjille: haitallisia seuraamuksia ei koidu niille, joiden oma väki on riittävän voimakas. Suomen kielen sana pyhä on alkujaan ilmeisesti merkinnyt juuri tätä käsitettä. `Negatiivisen' pyhän eli tabun ohella voidaan pyhiksi lukea kaikki ne ilmiöt ja asiat, jotka ihminen kokee jumalallista alkuperää oleviksi ja joihin sisältyy uskonnollinen arvolataus. Profaania on kaikki mikä ei kuulu pyhän piiriin, siis ei-sakraali.
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Folkloristiikka:tabu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:tabu.)