Folkloristiikka:jumala

    Tieteen termipankista

    jumala

    jumala
    Määritelmä supranormaali, persoonallinen olento, jonka toiminnasta ja tahdosta ihmisen olemassaolo on ratkaisevasti riippuvainen
    Selite

    Luonnonkansojen ja kansanuskon haltijat, vainajaolennot jne. eivät yksilöllistymättöminä vielä ole jumalia, vaikka niitä samoin kuin jumalia palvotaan, rukoillaan, niille uhrataan jne. Raja varsinaisina jumalina pidettävien ja erilaisten henki- ja haltijaolentojen välillä on kuitenkin tulkinnanvarainen. Uskontotieteessä operoidaan paljon paitsi jumalan yleiskäsitteellä myös erilaisilla jumalatyypeillä kuten esim. luojajumala, joka järjestää kaaoksen esimerkiksi käymällä taistelun alkuhirviötä vastaan, tai korkein olento, usein taivaassa asustava jumalaolento, jolle on ominaista kaikkivoipuus ja kaiken tietäminen, usein myös tuomarius ja luomisvoima. Deus otiosus on "toimeton jumala", eräänlainen korkein olento, joka on ratkaisevasti toiminut esimerkiksi luomistapahtumien yhteydessä, mutta on sen jälkeen vetäytynyt etäisyyteen, vaikkapa taivaaseen, josta käsin hänen vaikutuksensa ihmiselämään ulottuu vain yleisesti valvovana ja tarkkailevana. Ks. myös kulttuuriheeros.

    Monoteismi on uskontomuoto, joka tunnustaa vain yhden jumalan olemassaolon (vastakohta: polyteismi). Alkumonoteismilla (urmonoteism) tarkoitetaan uskonnon syntyteoriaa, jonka kannattajat pitävät uskoa yhteen, muita verrattomasti korkeampaan jumalaan uskonnon alkumuotona. Panteismilla tarkoitetaan käsitystä jumalan periaatteessa kaikkialle ulottuvasta läsnäolosta maailmankaikkeudessa. Polyteististen uskontojen jumalistosta käytetään joskus nimityksiä "Olympos" tai "Pantheon".

    Erikieliset vastineet

    godenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    PTT1998–2001

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Folkloristiikka:jumala. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:jumala.)