Folkloristiikka:itkuvirsi
itkuvirsi
itkuvirsi |
Itkuvirsien esittäjinä ovat miltei aina naiset, usein vartavasten esim. hautajais- tai häätilaisuuksiin palkatut ammatti-itkijät. Itämerensuomalaiselta kielialueelta itkuvirsiä on tavattu pääasiassa ortodoksisen väestön keskuudesta, poikkeuksena kuitenkin Inkeri, jossa myös luterilaiset osasivat itkuvirsiä. Itkuvirret kuuluvat olennaisesti hautajaisiin, häihin sekä sotaväkeenlähdön yhteyteen. Ne ovat ennen kaikkea eron ja siirtymisen runoutta. Itkuvirsi on riittien sakraalia kieltä, jonka avulla varmistetaan arkaluonteisten sosiaalisten suhteiden ja arvojen oikea käsittely. Vaikka itkuvirsiä esitetään pääasiallisesti siirtymäriittien yhteydessä, on niitä improvisoitu myös tilapäisrunouden tapaan esimerkiksi ystävistä erottaessa tai näitä kohdattaessa, kiitokseksi vieraanvaraisuudesta, pitkäveteisen työn säestykseksi tai yleensä apean mielialan purkaukseksi.
Itkuvirren esitys on parhaimmillaan ekstaattista (haltioitunutta), syvästi eläytyvää, kyynelet valuvat laulajan silmistä ja nyyhkytykset keskeyttävät tuon tuostakin laulannan.Erikieliset vastineet
lament | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Folkloristiikka:itkuvirsi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:itkuvirsi.)