Folkloristiikka:häät
häät
| häät |
Häät voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: sukuhäät, yhteisöhäät ja perhehäät. Sukuhäät kuuluvat yhteiskuntiin, joissa sukuryhmät muodostavat keskeisimmän sosiaalisen organisaation. Peruskaavaltaan sukuhäät ovat morsiamen siirtämisen ympärille rakentuva siirtymäriitti, jossa intressiryhminä ovat kaksi sukua. Yhteisöhäät ovat ominaisia agraarisille, kiinteille kyläyhteisöille. Häät ovat osa yhteisökeskeistä sosiaalista kanssakäymistä, seremonia, jossa etualalle nousee paikalliskulttuurien yhdessäoloperinne. Yhteisöhäissä suvut ja sukulaisuus jäävät toiselle sijalle, sukuryhmien tilalle tulevat erilaiset paikallisryhmät, ennen kaikkea sosiaaliset luokat. Perhehäät ovat teollistuneen ja kaupungistuneen yhteiskunnan ydinperheiden ja ystäväpiirien riitti. Häät eivät enää kosketa paikallista yhteisöä, jossa ne pidetään, eivätkä ne sido sukuja yhteen samalla tavoin kuin sukuyhteisöjen aikakaudella. Häistä on tullut "henkilökohtainen" perhejuhla.
Karjalaisten, inkeriläisten ja virolaisten häissä sulhasen ja morsiamen omaiset ja seuralaiset esittävät hääseremonian vaiheisiin liittyviä tervehdys-, ylistys-, kiitos-, neuvonta-, moite-, itketys- ym. lauluja, ns. häärunoja, jotka edustavat omaa traditiotaan, siitä huolimatta, että itse häätavoissa on paljonkin yhteistä naapurikansojen vastaavien tapojen kanssa ja että näilläkin on häärunoja. Vanhalla suomalaisella runomitalla sepitettyjen häärunojen ohella ortodoksisten karjalaisten ja inkerikkojen häissä esitettiin myös itkuvirsiä.Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Folkloristiikka:häät. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:häät.)