Oikeustiede:keskitysperiaate prosessioikeudessa/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Oikeuskehitys

Ennen 1.12.1993 voimaan tullutta riita-asiain alioikeusmenettelyn uudistamista meillä oli jo eräitä asian käsittelyä koskevia säännöksiä, joilla pyrittiin turvaaman menettelyn keskittämistä. Käytännössä yleisten juttujen lykkäysten vuoksi periaate ei lähestulkoonkaan toteutunut.

Kaikki oikeudenkäyntimenettelyn kokonaisuudistusta koskeneet lukuisat lakiuudistukset viimeisen sadan vuoden aikana olisivat hyväksytyiksi tultuaan merkinneet oikeudenkäynnin parempaa keskitystä. Myös vuoden 1993 alioikeusuudistuksen yhtenä päätavoitteena oli käsittelyn keskittäminen ja juttujen ratkaiseminen niin pian kuin mahdollista.

Samoin oikeudenkäyntimenettelyn uudistukset muissa Pohjoismaissa ja yleensä Euroopassa ovat 1800-luvun lopulta alkaen perustuneet suullisuuden ja välittömyyden periaatteiden lisäksi keskitysperiaatteelle. Keskitysperiaatteen toteuttaminen asian varsinaisessa käsittelyssä on pyritty yleensä turvaamaan edeltävän valmistelun avulla.

Keskitysperiaatteen merkityksestä

Keskitysperiaate ei sinänsä vielä merkitse, että koko oikeudenkäynti tulisi keskittää lyhimpään mahdolliseen aikaan. Periaatteen noudattamisella voidaan kuitenkin parantaa menettelyn nopeutta ja varmuutta. Keskitysperiaate tukee näin osaltaan prosessitalouden (prosessiekonomian) vaatimusta.

Lykkäyskäytännön jatkuminen

Riita-asioissa aikaisempi lykkäyskäytäntö on uudessa alioikeusmenettelyssä siirtynyt jutun valmisteluvaiheeseen. Tämä olisi vältettävissä tuomioistuimille suunnattujen riittävien henkilö-, tila- ja laiteresurssien sekä asianajajien ja tuomarien koulutuksen avulla. Riita-asioiden valmisteluja on pyritty nopeuttamaan vuoden 2003 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella, mutta ilmeisesti lainmuutokset yksistään eivät ole olleet riittäviä tilanteen korjaamiseksi.