Oikeustiede:perusoikeuksien yleiset rajoittamisedellytykset/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Vuoden 1995 perusoikeusuudistus toteutettiin hallituksen esityksen 309/1993 pohjalta. Perustuslakivaliokunta laati perusoikeuksien rajoituskriteeristöä tarkoittavan ohjeiston sisällyttäen sen mietintöönsä (PeVM 25/1994). Ohjeistusta ei ole luettavissa perustuslakitekstistä. Vuoden 2000 perustuslaista annetussa mietinnössä ohjeet vahvistettiin ja laajennettiin koskemaan koko perustuslakia. Eri perusoikeuksien suoja ja vaikutuksen taso on perusoikeuspykälissä toteutettu hierarkkisesti – ehdottomista kielloista julkisen vallan edistämisvelvoitteisiin. Yhtenä osana tätä asteikkoa ovat perusoikeudet, jotka vahvistetaan sellaisenaan, ilman lakivarauksia ja -viittauksia. Osa perusoikeuksista on siis kirjoitettu perustuslakiin näennäisesti ehdottomina. Tosiasiassa ehdottomia ovat vain kielloiksi muotoillut perusoikeudet. Lakivarauksettomia perusoikeuksia voidaan rajoittaa perustuslakivaliokunnan luonnehdinnan mukaan perusoikeuksien "yleisten oppien" säännöin (PeVM 25/1994 s. 4). Ehdottomiksi (oikeuden muotoon kirjoitettujen) perusoikeussäännösten perustuslakivaliokunnan vahvistamat rajoitus- ja tulkintasäännöt ovat seuraavat:

1. Perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle. Osaltaan sitä toteuttaa PeL 80.1 §.

2. Rajoitusten tulee olla tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määriteltyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista.

3. Rajoitusperusteen tulee olla hyväksyttävä ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima. Hyväksyttävyyden arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaavalla ihmisoikeutta koskevalla artiklalla ja niiden sisältöä kehittävillä ihmisoikeustuomioistuimen päätöksillä. Näin etenkin silloin, kun siihen sisältyy tyhjentävä luettelo ihmisoikeuksien hyväksyttävistä rajoitusperusteista. Perusoikeussäännöksiä tulee tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeussopimuksien kanssa. Vain ihmisoikeussopimuksen sopimusmääräyksen mukaan hyväksyttävät rajoitusperusteet voivat olla vastaavan suomalaisen perusoikeussäännöksen sallittuja rajoitusperusteita. Merkittävä hyväksyttävyyskriteeri perusoikeusrajoitukselle on toisen (tässä tapauksessa erityissuojattavan) perusoikeuden turvaaminen. Painavimmiksi "hyväksyttäviksi perusteiksi" voidaan luonnehtia perusoikeusluetteloon sisältyviä perustuslaillisia toimeksiantoja ja muita perusoikeuksiin liittyviä tavoitesäännöksiä. Jos esimerkiksi jonkin täsmällisen (rajoituslausekkeettoman) perusoikeuden rajoittaminen toteuttaa jotain toimeksiantoa, rajoituksella on tämän tulkintaohjeiston mukainen hyväksyttävä syy.

4. Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden "ydinalueeseen" ulottuvaa rajoitusta. "Reuna-alueilla" säätämisvara tavallisella lailla on laajempi. Ytimen ulkopuolella, mutta perusoikeuden silti suojaamalla alueella voidaan rajoituksia painavista yhteiskuntapoliittisista syistä säätää tavallisella lailla. Vuoden 1995 perusoikeusuudistusta tarkoittaneessa hallituksen esityksessä niitä ei ollut. Perustuslakitekstistä "ydinsisältöä" ei myöskään voi lukea – se on osin arvosidonnainen seikka; määrittelyn suorittaa perustuslakivaliokunta.

5. Rajoitusten tulee olla suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Säännöllä tarkoitetaan tavoitteen ja käytetyn keinon keskinäistä punnintaa. Sääntöä tarkentavat seuraavat lisäsäännöt: Rajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoitetta ei voi saavuttaa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Välttämättömyysarvio ei tarkoita logiikan välttämättömyyttä eikä ehdotonta tarpeellisuutta, vaan viittaa lähinnä erittäin painaviin perusteisiin. Rajoitus ei saa mennä pitemmälle kuin on perusteltua otettaessa huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.

6. Perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä. Käytännössä oikeusturvasääntelyn vaatimus merkitsee sitä, että hallintoviranomaisen päätökseen tulee olla käytettävissä jokin muutoksenhakukeino.

7. Rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan (PeVM 35/1993 s. 5) perusoikeusuudistus entisestään lähentää Suomen perusoikeusjärjestelmää kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja nyttemmin sitovaan EU:n perusoikeuskirjaan.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita