Oikeustiede:erityistuomioistuin/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Varhaisin oikeuskehitys. Erityistuomioistuinten synty pohjautuu meillä 1600-luvulla tapahtuneeseen valtakunnan hallinnon järjestelyyn. Tuolloin valtakunnankollegioille ja muille keskusvirastoille uskottiin myös tuomiovaltaa niiden hallinnonalaan kuuluvissa asioissa. Merkittävimmät näistä erityistuomioistuimista olivat aksiisi-, halli-, posti-, tulli- ja vuorioikeudet. Autonomian aikana 1800-luvulla nämä erityistuomioistuimet vähitellen lakkautettiin ja niiden lainkäyttötehtävät uskottiin pääasiassa yleisille alioikeuksille. 1800-luvun loppupuolen jälkeen perustetuille uusille hallintoviranomaisille ei enää yleensä uskottu lainkäyttötehtäviä.

Henkilöperusteiset erityistuomioistuimet. Varhaisemmilla ajoilla oli myös henkilöperusteisia erityistuomioistuimia (forum privilegiatum). Esimerkiksi aatelia ja hengellistä säätyä koskevat asiat käsiteltiin aikaisemmin erityisfoorumeissa. Vielä vuoden 1734 lain mukaan "vapaasukuisia" koskevat asiat kuuluivat hovioikeuden ensimmäisenä asteena tuomittaviin. Tämä aatelin erioikeus lakkautettiin pian valtiopäivätoiminnan aloittamisen jälkeen vuonna 1867. Nykyisin henkilöperusteiset erityistuomioistuimet eivät enää ole sallittuja, koska ne rikkoisivat lainkäytössä noudatettavaa ihmisten yhdenvertaisuuden periaatetta (perustuslain 6 §:n 1 momentti).

Itsenäisyyden ajan erityistuomioistuimet. 1900-luvun alussa meillä oli ainoastaan yksi varsinainen erityistuomioistuin, maanjako-oikeus, jonka edeltäjiä oli perustettu jo 1700-luvun loppupuolella isojakoa koskevien määräysten yhteydessä. Maanjako-oikeuden nimi muutettiin vuonna 1972 maaoikeudeksi. Vuonna 2001 maaoikeudet hallinnollisesti itsenäisinä erityistuomioistuimina lakkautettiin ja niiden henkilökunta ja niiden toimivaltaan kuuluvat asiat siirrettiin tiettyihin käräjäoikeuksiin.

Itsenäisyyden aikana maahamme on perustettu runsaasti erityistuomioistuimia, joista osa on jo lakkautettu. Ensimmäiset erityistuomioistuimet rikosasioissa olivat sotaoikeudet, joiden rauhanaikainen voimassaolo lopetettiin vuonna 1983. Samoin valtakunnanoikeus perustettiin pian itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1942 perustettiin tuomioistuimeksi sosiaaliturva-asioissa vakuutusoikeus, jonka edeltäjä oli vuodesta 1917 lähtien toiminut vakuutusneuvosto. Seuraavaksi vuonna 1946 perustettiin työtuomioistuin, joka käsittelee työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia riitoja. Uusin erityistuomioistuimemme on vuonna 2002 toimintansa aloittanut markkinaoikeus, joka perustettiin aikaisempien markkinatuomioistuimen ja kilpailuneuvoston tilalle.

Vuonna 1926 perustettu virkaylioikeus lakkautettiin vuoden 1988 alusta lukien. Samoin aikaisemmin hallinto-oikeudellisena erityistuomioistuimena toiminut liikevaihtovero-oikeus lakkautettiin 1.12.1994 lukien. Vuonna 1962 toimintansa aloittaneet vesituomioistuimet (vesiylioikeus ja vesioikeudet) lakkautettiin vuonna 2000.

Oikeusvertailu. Kotimainen oikeuskehitys on seurannut laajempaa kansainvälistä kehitystä. Ranskan suuren vallankumouksen vaikutuksesta oikeudenkäyttöä eri maissa pyrittiin 1800-luvulla yhtenäistämään muun muassa lakkauttamalla erityistuomioistuimia.

1900-luvulla kehitys Euroopassa kulki päinvastaiseen suuntaan. Eri maihin on perustettu lukuisa joukko erilaisia erityistuomioistuimia. Tuomioistuinten kirjo koko maapallolla on mittaamattoman laaja. Monissa maissa on muun muassa meillä tuntemattomia kauppa-, nuoriso-, sosiaali- ja vero-oikeuksia. Toisaalta viime vuosikymmeninä on pyritty jälleen rajoittamaan erityistuomioistuinten määrää.

Erityistuomioistuimia puoltavat syyt. Erityistuomioistuimia puoltavista tekijöistä pidetään yleensä tärkeimpänä niillä olevaa erityistä asiantuntemusta ja ammattitietoa asianomaisella alalla. Ne on saatu aikaan siten, että tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu lakimiesten ohella muiden alojen erityisasiantuntijoita. Samalla menettely tuomioistuimessa voidaan järjestää asioiden erityislaatuun sopivaksi. Erityistuomioistuimien tarve tällä perusteella lisääntyy jatkuvasti, koska oikeusjärjestys ja yhteiskunta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi.

Eräiden erityistuomioistuinten perustamiseen on ollut syynä halu saada asianomaisten etupiirien omia edustajia mukaan tuomioistuimen kokoonpanoon silloin, kun tuomioistuimen ratkaistavana on erityisen konfliktiherkkiä ristiriitoja. Tähän liittyy lainsäätäjän pyrkimys siirtää vaikeasti selvitettävät asiat tuomioistuinten ratkaistaviksi. Tyyppiesimerkki etupiiriedustuksesta on työtuomioistuin, jonka kokoonpanoon virkatuomarien lisäksi kuuluvat sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat. Etupiiriedustus on myös vakuutusoikeudessa ja markkinaoikeudessa.

Haittatekijöitä. Lainkäytön hajautuminen eri tuomioistuimiin aiheuttaa väistämättä niiden välisiä toimivaltaongelmia. Tästä voi pahimmillaan seurata asianosaiselle oikeudenmenetyksiä, jos asia on saatettu vireille väärässä tuomioistuimessa. Harvaan asutussa maassa prosessaaminen erityistuomioistuimessa saattaa tulla kalliimmaksi kuin paikallisessa alioikeudessa. Myös yhteiskunnalle laajasta tuomioistuinorganisaatiosta aiheutuu hallinnollisia haittoja ja lisäkustannuksia. Joskus on epäilty, ettei asianosaisten oikeusturva ole taattu erityistuomioistuimissa yhtä hyvin kuin yleisissä tuomioistuimissa.

Tulevaisuuden näkymät. Viime vuosina erityistuomioistuinten määrää on jo vähennetty ja pyritty aikaisempaa yhtenäisempään tuomioistuinorganisaatioon. Tätä lienee pidettävä myös tulevaisuuden mallina. Tähän päästään yhdistämällä erityistuomioistuimia entistä laajemmiksi yksiköiksi. Toinen mahdollisuus on erityistuomioistuinten liittäminen tiettyjen yleisten tuomioistuinten yhteyteen erityisiksi osastoiksi, jotka tällöin tuomitsevat erityiskokoonpanossa. Uusien erityistuomioistuinten sijasta tulisikin lisätä asiantuntijajäsenten käyttöä yleisissä tuomioistuimissa.

Kirjoittaja: Antti Jokela