Oikeustiede:työneuvosto
työneuvosto
| työneuvosto |
Työneuvosto on perustettu vuonna 1946. Työneuvostoon kuuluu yhdeksän sivutoimista jäsentä, joista kolme on puolueetonta. Yksi puolueettomista jäsenistä on työneuvoston puheenjohtaja. Muut jäsenet edustavat työntekijä- ja työnantajatahoja. Valtioneuvosto nimittää jäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Jäsenet toimivat virkavastuulla. Asioiden käsittelyssä noudatetaan työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain (400/2004) ohella hallintolakia. Työneuvostolla on päätoiminen sihteeri, joka hoitaa työneuvoston kansliaa työnantajavirkamiehenä ja esittelee työneuvoston jäsenten kokoonpanossa käsiteltävät asiat. Hänen on oltava tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut ja työlainsäädäntöön perehtynyt.
Työneuvosto voi antaa lausuntoja laissa säädettyjen tahojen kirjallisesta pyynnöstä työaikalain, vuosilomalain, työturvallisuuslain ja nuorista työntekijöistä annetun lain soveltamisesta ja tulkinnasta sekä siitä, onko yritystä pidettävä sellaisena, johon on sovellettava yhteistoimintalakia tai ns. yritysryhmäyhteistoimintalakia.
Kirjallisen lausuntopyynnön työneuvostolle voi esittää mikä tahansa tuomioistuin, aluehallintovirasto, työnantajien tai työntekijöiden keskusjärjestö, valtion työmarkkinapolitiikkaa käsittelevä ministeriö, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitos, kunnallinen työmarkkinalaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus tai Ahvenanmaan maakunnan kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja yhteistoiminta-asiamies siitä, sovelletaanko yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettua lakia yritykseen tai yritysryhmään. Yksittäisellä työntekijällä tai työnantajalla ei ole oikeutta saada työneuvostolta lausuntoa.
Työneuvoston lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia. Lausunnoissa on juokseva numerointi.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto (aluehallinnon työsuojelun vastuualue) voi myöntää työnantajalle hakemuksesta poikkeuksia, jotka perustuvat työaikalain 39 §:ään ja nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:ään ja Itä-Suomen aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksia nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:n perusteella. Aluehallintoviraston poikkeuslupa-asiassa antamaan päätökseen voi vaatia kirjallisesti oikaisua työneuvostolta. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Poikkeusluvan hakijan on tehtävä oikaisuvaatimus 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon, ja muun oikaisuvaatimuksen tekijän siitä, kun päätös tai sen jäljennös on pantu nähtäville työpaikalle. Oikaisuvaatimus on toimitettava työneuvostolle. Työneuvoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kirjallisella valituksella työtuomioistuimelta. Valitus on toimitettava työneuvostolle, joka lähettää valitusasiakirjat ja valituksesta antamansa lausunnon työtuomioistuimelle. Oikaisuvaatimusasiat käsitellään työneuvostossa kiireellisinä ja lausuntoasioiden käsittelyä suppeammassa kokoonpanossa, jossa on puheenjohtaja tai hänen sijaisensa, tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittanut jäsen tai hänen varajäsenensä, erityisesti työsuojelukysymyksiin perehtynyt jäsen tai hänen varajäsenensä sekä yksi työnantaja- ja yksi työntekijätahoja edustava jäsen tai heidän varajäsenensä.
Työneuvoston toimivaltaan kuuluu myös tehdä tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä toimialaansa kuuluvan työlainsäädännön kehittämiseksi.Kirjoittaja: Jaana Paanetoja
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:työneuvosto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:työneuvosto.)