Oikeustiede:virallisperiaate (prosessioikeus)

    Tieteen termipankista

    virallisperiaate (prosessioikeus)

    virallisperiaate (prosessioikeus)
    Määritelmä Virallisperiaate (offisiaaliperiaate) on menettely- tai rooliperiaate, jolla kuvataan asianosaisten ja tuomioistuimen prosessitointen suhdetta oikeudenkäynnissä. Se on dispositiivisen periaatteen vastakohta ja sisältää yleisesti ottaen sen, että yksityisillä asianosaisilla ei ole oikeutta määrätä prosessin kohteesta tai oikeudenkäynnin kulusta, vaan määräysvalta kuuluu lainkäyttöä harjoittaville viranomaisille ja oikeudenkäynnin alettua tuomioistuimelle, joiden on toimittava viran puolesta (ex officio). Virallisperiaate ilmenee rikosasioiden lisäksi ns. indispositiivisissa riita-asioissa eli asioissa, joissa asianosaisten sovinto ei ole sallittu, ei kuitenkaan sellaisenaan vaan eräiltä osin dispositiivisen periaatteen modifioimana.
    Selite

    Rikosprosessissa virallisperiaate sisältää ensinnäkin sen, että syytteen nostaminen kuuluu syyttäjälle ja että syytteen nostamisen jälkeen asianosaisilla ei ole valtaa määrätä oikeudenkäynnin kohteesta tai menettelyn kulusta. Syytteen myöntämisellä ei ole sitovaa vaikutusta eikä langettavaa tuomiota voida perustaa yksinomaan syytetyn tunnustukseen. Tuomioistuin ei ole sidottu syytteessä mainittuun rikosnimikkeeseen eikä syyttäjän vaatimaan rangaistukseen. Syytteen teonkuvaus sitoo kuitenkin oikeutta, sillä se ei saa lukea sellaista tekoa, josta hänelle ei ole syytteessä vaadittu rangaistusta.

    Indispositiivissa riita-asioissa ja hakemusasioissa virallisperiaate ilmenee lähinnä siten, etteivät asianosaiset voi tehdä asiassa sovintoa eivätkä jättää riitakysymystä välimiesten ratkaistavaksi. Vaatimuksen myöntämisellä ei ole tuomiota tehtäessä sitovaa vaikutusta, eikä tunnustettu tosiseikka tule sellaisenaan riidattomaksi, vaan tuomioistuimen on harkittava, mikä vaikutus tunnustuksella on todisteena. Väittämistaakka ei ole indispositiivissa riita-asioissa kaikilta osin voimassa.

    Tosiseikkojen juridinen arviointi sekä yleensä aineellisen oikeuden soveltaminen kuuluu jutun laatuun katsomatta tuomioistuimelle, eli tuomioistuin ei ole sidottu tältä osin asianosaisten vaatimuksiin tai käsityksiin, vaan ratkaisee oikeuskysymykset viran puolesta (jura novit curia). Sama koskee todisteiden näyttöarvon määrittämistä ja todistusharkintaa ylipäätään.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Jyrki Virolainen

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    EIF-IV, p. 846-848

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:virallisperiaate (prosessioikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:virallisperiaate (prosessioikeus).)