Oikeustiede:virallisperiaate (prosessioikeus)
virallisperiaate (prosessioikeus)
virallisperiaate (prosessioikeus) |
Rikosprosessissa virallisperiaate sisältää ensinnäkin sen, että syytteen nostaminen kuuluu syyttäjälle ja että syytteen nostamisen jälkeen asianosaisilla ei ole valtaa määrätä oikeudenkäynnin kohteesta tai menettelyn kulusta. Syytteen myöntämisellä ei ole sitovaa vaikutusta eikä langettavaa tuomiota voida perustaa yksinomaan syytetyn tunnustukseen. Tuomioistuin ei ole sidottu syytteessä mainittuun rikosnimikkeeseen eikä syyttäjän vaatimaan rangaistukseen. Syytteen teonkuvaus sitoo kuitenkin oikeutta, sillä se ei saa lukea sellaista tekoa, josta hänelle ei ole syytteessä vaadittu rangaistusta.
Indispositiivissa riita-asioissa ja hakemusasioissa virallisperiaate ilmenee lähinnä siten, etteivät asianosaiset voi tehdä asiassa sovintoa eivätkä jättää riitakysymystä välimiesten ratkaistavaksi. Vaatimuksen myöntämisellä ei ole tuomiota tehtäessä sitovaa vaikutusta, eikä tunnustettu tosiseikka tule sellaisenaan riidattomaksi, vaan tuomioistuimen on harkittava, mikä vaikutus tunnustuksella on todisteena. Väittämistaakka ei ole indispositiivissa riita-asioissa kaikilta osin voimassa.
Tosiseikkojen juridinen arviointi sekä yleensä aineellisen oikeuden soveltaminen kuuluu jutun laatuun katsomatta tuomioistuimelle, eli tuomioistuin ei ole sidottu tältä osin asianosaisten vaatimuksiin tai käsityksiin, vaan ratkaisee oikeuskysymykset viran puolesta (jura novit curia). Sama koskee todisteiden näyttöarvon määrittämistä ja todistusharkintaa ylipäätään.Kirjoittaja: Jyrki Virolainen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:virallisperiaate (prosessioikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:virallisperiaate (prosessioikeus).)