Oikeustiede:kokemussääntö
kokemussääntö
kokemussääntö |
Kokemussääntötyypit. Kokemussäännöt voivat olla luonnollista syy-yhteyttä koskevia, joko ehdottomia (kuten: pään katkaiseminen surmaa ihmisen) tai tilastollisia, kuten käsitykset syövän syistä tai perinnöllisyyden lait. Mutta ne voivat olla myös inhimillisen käyttäytymisen säännönmukaisuutta koskevia.
Kokemussääntöjen luotettavuus. Kokemussääntöjen avulla saavutettava todistelun varmuus riippuu yhtäältä kokemussäännön sisällöstä, sen osoittamasta ensi asteen todennäköisyydestä ja siitä, miten luotettavan tiedon varassa kokemussääntö on asetettu, ts. sen toisen asteen todennäköisyydestä. Erityisesti ihmisten käyttäytymisen säännönmukaisuutta koskeva tieto perustuu usein vain arkipäivän yleistyksiin, ja sellaisena se on sangen epäluotettavaa. Näin on erityisesti sen vuoksi, että yleistykset ovat omiaan sivuuttamaan esim. asianosaisten ja todistajien yksilölliset erot, vaikka todistelussa on kyse viime kädessä yksilöistä.
Kokemussäännöt todistusharkinnassa. On tärkeää, että todistusharkinnassa ja sen perustelemisessa otetaan kantaa kokemussääntöjen sisältöön ja luotettavuuteen sekä yleisesti että yksittäistapaukseen sovellettuna. Kokemussäännöt voivat olla myös apufaktatyyppisen todistelun kohteina. Tieteellisten kokemussääntöjen selvittämiseksi voidaan käyttää asiantuntijoita, mutta tuomarilla on sekä oikeus että velvollisuus muutoinkin hankkia niistä tarpeellinen tieto esim. alan kirjallisuutta käyttäen. Kokemussäännöillä on näet todistusharkinnassa paljolti samanlainen asema kuin lain säännöksillä oikeuskysymyksissä.Kirjoittaja: H. T. Klami (teoksessa EIF IV, tarkastanut Mikko Vuorenpää)
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Ekelöf&Boman1992, JonkkaJ1993, KlamiHT&al1987, VuorenpääM2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:kokemussääntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kokemussääntö.)