komeetta | pyrstötähti


komeetta
pyrstötähti

Määritelmä Aurinkoa kiertävä harva-aineinen kappale

Selite Itse komeetta on vain muutaman kilometrin läpimittainen, mutta Auringon läheisyydessä tuo syntyy vapautuvasta kaasusta ja pölystä pyrstö, joka osoittaa aina poispäin Auringosta. Useimmat komeetat liikkuvat hyvin soikeita ratoja, jotka vievät ne kauas aurinkokunnan ulko-osiin.

Komeetat ovat aurinkokunnan syntyvaiheissa jäljelle jäänyttä rakennusjätettä, jonka suurten planeettojen aiheuttamat häiriöt ovat singonneet kauas aurinkokunnan ulkolaidoille Oortin pilveksi. Lähitähdet häiritsevät Oortin pilveä painovoimallaan, ja aina joskus sieltä tulee komeettoja Auringon lähelle. Useimmiten komeetta käy Auringon lähellä vain kerran ja palaa sitten takaisin kauas tähtienväliseen avaruuteen.

Planeettojen häiriöiden vuoksi komeetta voi kuitenkin jäädä kiertämään Aurinko, jolloin siitä tulee jaksollinen komeetta. Komeettaa sanotaan lyhytjaksoiseksi, jos sen kiertoaika Auringon ympäri on alle 20 vuotta. Joskus tähän ryhmään luetaan myös keskijaksoiset komeetat, joiden kiertoaika on alle 200 vuotta. Tunnetuin jaksollinen komeetta on Halleyn komeetta, jonka kiertoaika Auringon ympäri on noin 76 vuotta.

Plasma- eli kaasupyrstö on komeetasta haihtuvan kaasun muodostama pyrstö, joka on yleensä suora ja osoittaa suoraan poispäin Auringosta. Komeetasta irtoavat pölyhiukkaset puolestaan muodostamat pölypyrstön, joka voi olla kaareva. Komeetasta irtoavat hiukkaset nähdään meteoreina niiden osuessa Maan ilmakehään.

Koska komeetasta haihtuu ainetta, sen massa pienee ja lopulta se murenee kokonaan.

Erikieliset vastineet

comet

englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Tähtitiede:komeetta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:komeetta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →