Tähtitiede:ilmakehä
ilmakehä
ilmakehä |
Seuraavassa esitettävät korkeudet ovat vain keskiarvoja. Pyörimisen vuoksi Maa on navoilta hieman litistynyt, ja ilmakehä vielä paljon selvemmin: kerrosten paksuudet ovat suurimmillaan päiväntasaajalla ja pienenevät napoja kohti. Lisäksi kerrosten korkeuden muuttuvat vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukana. Merten ja mannerten jakauma aiheuttaa myös pituusasteesta riippuvaa vaihtelua.
- Kemiallinen koostumus
- Pilvet
- Troposfääri, tropopaussi
- Inversiokerrokset
- Stratosfääri, stratopaussi
- Mesosfääri, mesopaussi
- Termosfääri, eksosfääri
- Ionosfääri
- Magnetosfääri
Vesi muodostuu vety- ja happiatomien muodostamista vesimolekyyleistä. Mitään vastaavaa ilmamolekyyliä ei ole, vaan ilma on eri kaasuja sisältävä seos. Ilmasta 78 tilavuusprosenttia on typpeä N ja 21 % happea O. Typpi ja happi eivät kuitenkaan esiinny yksittäisinä atomeina, vaan kahdesta atomista koostuvina molekyyleinä N2 ja O2. Loput 1 %koostuu monista eri kaasuista, kuten hiilidioksidista CO2 sekä argonista Ar ja muista jalokaasuista.
Jalokaasut eivät reagoi kemiallisesti muiden aineiden kanssa käytännöllisesti katsoen lainkaan. Ilmakehän olosuhteissa myöskään typpi ei kovin herkästi osallistu kemiallisiin reaktioihin. Samoin hiilidioksidi on kemiallisesti epäaktiivinen kaasu. Sen vuoksi sitä käytetäänkin mm. ponnekaasuna ja elintarvikepakkausten täytteenä.
Merkittävin kemiallisesti aktiivinen ainesosa on happi. Muita aktiivisia kaasuja ovat mm. metaani CH4 ja otsoni O3, joiden määrät kuitenkin ovat hyvin pieniä.
Ilman tiheys pienenee nopeasti ylöspäin mentäessä, mutta eri kaasujen suhteelliset osuudet pysyvät lähes samoina aina noin 100 kilometrin korkeudelle saakka. Tässä kerroksessa kaasu on vielä niin tiheää, että atomien ja molekyylien väliset törmäykset hallitsevat kaasun dynamiikkaa. Törmäykset pitävät erimassaiset molekyylit tehokkaasti sekoittuneina. Siksi tätä ilmakehän alaosaa kutsutaan homosfääriksi.
Ylempänä törmäykset siirtävät harvemmin liike-energiaa molekyylien välillä. Sen seurauksena erimassaisiin molekyyleihin erilaisena kohdistuva vetovoima pyrkii erottelemaan niitä niin, että raskaammat molekyylit jäävät keskimäärin alempiin kerroksiin kuin kevyemmät. Tämä noin 100 kilometrin korkeudelta alkava kerros on heterosfääri. Homosfäärin ja heterosfäärin välinen raja on nimeltään homopaussi. Heterosfäärin alaosissa esiintyy vielä happea ja typpeä sekä atomeina että molekyyleina ja myös typen oksideina. Ylempänä ilmakehä koostuu pääasiassa heliumista ja vedystä.
Erikieliset vastineet
atmosphere | englanti (English) | |
atmosphere of the Earth | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Tähtitiede:ilmakehä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:ilmakehä.)