Filosofia:kontingenssi
kontingenssi
| kontingenssi |
Määritelmä
väite on kontingentti, jos se on sekä toteutuva että kumoutuva, ts. se voi olla tosi tai epätosi kontekstista riippuen
Selite
Kontingenssilla tarkoitetaan yleisesti asiantilaa, väitelausetta tai tapahtumaa (kiistellymmin objektia) joka on mahdollinen, muttei välttämätön. Kontingenssi ei kuitenkaan suoraan tarkoita mahdollisuutta, sillä voi olla mahdollinen, mutta välttämätön asiantila tai olio. Kontingentti on siis itsenäinen modaalinen ominaisuus (muut ovat siis mahdollisuus ja välttämättömyys), jonka vastakohta on ei-kontingentti. Esimerkiksi väite "Sauli Niinistö on Suomen presidentti vuonna 2016" on kontingentti totuus siinä mielessä, että asiantila olisi toinen mikäli vastaehdokas Pekka Haavisto olisi voittanut presidentinvaalit. Toisin sanoen presidenttiys ei ole välttämätön asiantila.
Kontingenssi liittyy moniin filosofian osa-alueihin. Loogisiin modaliteetteihin kontingenssi liittyy siten, että väitelause p on loogisesti kontingentti kun p ei ole looginen totuus eikä looginen virhe. Kausaalisiin tai fyysisiin modaliteetteihin kontingenssi liittyy siten, että asiantila tai tapahtuma E on fyysisesti kontingentti silloin kun E ei ole sen enempää fyysisesti välttämätön kuin fyysisesti mahdoton. Deonttisiin modaliteetteihin kontingenssi liittyy siten, että teko A on moraalisesti määrittämätön juuri silloin kuin A ei ole sen enempää moraalisesti velvoittava kuin moraalisesti kielletty.
Filosofian historiassa termi liittyy lisäksi teologisiin ja metafyysisiin kiistoihin (mm. Duns Scotus, Baruch Spinoza ja G. W. Leibniz), joissa kyse on riippuvuudesta (esimerkiksi siten, että Jumala on ainoa ei-kontingentti olio kun taas luodut oliot ovat kontingentteja olioita, jotka riippuvat Jumalasta). Tunnettu on myös ns. tulevien kontingenssien ongelma, joka pohjautuu Aristoteleen Tulkinnasta-teoksen kuuluisaan meritaisteluesimerkkiin. Kun tarkastellaan väitettä "Huomenna käydään meritaistelu", yleensä sanottaisiin, että ao. iltana väite oli joko tosi tai epätosi. Mutta jos väite on tosi tai epätosi ennen taistelua, näyttää siltä, että tulevaisuus on välttämätön ja ennalta määräytynyt. Silti tulevaisuutta koskevien väitteiden katsominen väitteiksi, jotka eivät voi olla tosia tai epätosia, tuntuu käytännössä mahdottomalta (kolmannen poissuljetun lain nojalla).
Nykyfilosofiassa kontingenssi liittyy mm. semanttiseen holismiin, jonka mukaan se, mikä nyt arvioidaan todeksi, saattaa myöhemmin tulla arvioiduksi epätodeksi. Tätä mahdollisuutta ei voi sulkea pois edes matemaattisilta totuuksilta kuten 2 x 2 = 4. Käytetyistä termeistä voi nousta esiin tosiasioita tai perusteita, jotka saavat meidät tarkistamaan arvostelmaamme.
Kontingenssi liittyy moniin filosofian osa-alueihin. Loogisiin modaliteetteihin kontingenssi liittyy siten, että väitelause p on loogisesti kontingentti kun p ei ole looginen totuus eikä looginen virhe. Kausaalisiin tai fyysisiin modaliteetteihin kontingenssi liittyy siten, että asiantila tai tapahtuma E on fyysisesti kontingentti silloin kun E ei ole sen enempää fyysisesti välttämätön kuin fyysisesti mahdoton. Deonttisiin modaliteetteihin kontingenssi liittyy siten, että teko A on moraalisesti määrittämätön juuri silloin kuin A ei ole sen enempää moraalisesti velvoittava kuin moraalisesti kielletty.
Filosofian historiassa termi liittyy lisäksi teologisiin ja metafyysisiin kiistoihin (mm. Duns Scotus, Baruch Spinoza ja G. W. Leibniz), joissa kyse on riippuvuudesta (esimerkiksi siten, että Jumala on ainoa ei-kontingentti olio kun taas luodut oliot ovat kontingentteja olioita, jotka riippuvat Jumalasta). Tunnettu on myös ns. tulevien kontingenssien ongelma, joka pohjautuu Aristoteleen Tulkinnasta-teoksen kuuluisaan meritaisteluesimerkkiin. Kun tarkastellaan väitettä "Huomenna käydään meritaistelu", yleensä sanottaisiin, että ao. iltana väite oli joko tosi tai epätosi. Mutta jos väite on tosi tai epätosi ennen taistelua, näyttää siltä, että tulevaisuus on välttämätön ja ennalta määräytynyt. Silti tulevaisuutta koskevien väitteiden katsominen väitteiksi, jotka eivät voi olla tosia tai epätosia, tuntuu käytännössä mahdottomalta (kolmannen poissuljetun lain nojalla).
Nykyfilosofiassa kontingenssi liittyy mm. semanttiseen holismiin, jonka mukaan se, mikä nyt arvioidaan todeksi, saattaa myöhemmin tulla arvioiduksi epätodeksi. Tätä mahdollisuutta ei voi sulkea pois edes matemaattisilta totuuksilta kuten 2 x 2 = 4. Käytetyistä termeistä voi nousta esiin tosiasioita tai perusteita, jotka saavat meidät tarkistamaan arvostelmaamme.
Erikieliset vastineet
| contingency | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- modaliteetti (yläkäsite)
- välttämättömyys (vieruskäsite)
- mahdollisuus (vieruskäsite)
- kumoutuvuus (osakäsite)
- semanttinen holismi
- toteutuvuus (osakäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:kontingenssi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kontingenssi.)