Filosofia:dialektinen materialismi
dialektinen materialismi
| dialektinen materialismi |
Määritelmä
neuvostomarxismin metafyysinen teoria ja filosofinen järjestelmä, jossa henkinen nähdään korkea-asteisesti järjestyneen materian ominaisuutena
Selite
Dialektinen materialismi on laadullisia muutoksia, olemuksia, suhteita, vastakohtaisuuksia, ristiriitoja ja kokonaisuuksien näkemistä korostava ajattelutapa olevan ja ihmisen käsittämisessä. Neuvostomarxismissa näkemys on ymmärretty metafysiikan, tietoteorian ja logiikan synteesinä, joka tutkii ajattelun yleisimpiä käsitteitä ja lainalaisuuksia. Dialektinen materialismi soveltaa empiiristen tieteiden metodeja ja vastustaa kaikenlaista skeptisismiä, joka kieltää että tiede voi tuntea todellisuuden luonteen. Uskonnolliset uskomukset kielletään yleisesti ja dialektisen materialismin mukaan ei ole olemassa ei-materiaalisia tai yliluonnollisia entiteettejä (kuten Jumala tai kuolematon ihmissielu). Muista materialismin lajeista poiketen dialektisen materialismin mukaan ainetta ja mieltä koskevat lait ovat dialektisia Hegelin käyttämässä merkityksessä.
Dialektisen materialismin johtavia hahmoja ovat olleet Karl Marx (1818-1883), Friedrich Engels (1820-1895) ja Georgi Plehanov (1856-1918), jolta termi on peräisin (Marx ja Engels eivät sitä käyttäneet). Marxin ainoa varsinainen panos dialektiseen materialismiin on hänen materialistinen historiankäsityksensä. Olennaisempi merkitys on ollut Engelsin teoksilla Anti-Dühring (1878), Luonnon dialektiikka (1875-1882) ja Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu (1886; teokseen sisältyivät Marxin kirjoittamat ykstoista teesiä Feuerbachia vastaan, jotka siirsivät "vanhaa" materialismia käytännöllisempään suuntaan, joka oli työväenluokan perusta). Myöhemmän dialektisen materialismin päähahmo oli Plehanovin ohella V. I. Lenin (1870-1924).
Dialektisen materialismin johtavia hahmoja ovat olleet Karl Marx (1818-1883), Friedrich Engels (1820-1895) ja Georgi Plehanov (1856-1918), jolta termi on peräisin (Marx ja Engels eivät sitä käyttäneet). Marxin ainoa varsinainen panos dialektiseen materialismiin on hänen materialistinen historiankäsityksensä. Olennaisempi merkitys on ollut Engelsin teoksilla Anti-Dühring (1878), Luonnon dialektiikka (1875-1882) ja Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu (1886; teokseen sisältyivät Marxin kirjoittamat ykstoista teesiä Feuerbachia vastaan, jotka siirsivät "vanhaa" materialismia käytännöllisempään suuntaan, joka oli työväenluokan perusta). Myöhemmän dialektisen materialismin päähahmo oli Plehanovin ohella V. I. Lenin (1870-1924).
Erikieliset vastineet
| dialectical materialism | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- dialektiikka (yläkäsite)
- emergentismi
- materialismi
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:dialektinen materialismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:dialektinen materialismi.)