Filosofia:tomismi

    Tieteen termipankista

    tomismi

    tomismi
    Määritelmä Tuomas Akvinolaisen filosofiaan pohjautuva roomalaiskatolisen kirkon filosofinen traditio
    Selite Tomistisessa traditiossa filosofian ajatellaan perustuvan luonnolliseen kaikille ihmisille yleiseen järkeen, minkä vuoksi se eroaa ilmoitukseen perustuvasta teologiasta. Tomismista tuli katolisen kirkon virallinen filosofia 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alkupuolen filosofiassa nousi esille uustomismi, jonka yksi tunnettu edustaja on ranskalainen Jacques Maritain (1882-1973). Suuntaus on pyrkinyt uudistamaan tomismia vuoropuhelussa modernin filosofian kanssa. Esimerkiksi Gabriel Marcel (1889-1973) ja Karl Rahner (1904-1984) saivat vaikutteita fenomenologiasta ja eksistenssifilosofiasta.
    Angloamerikkalaisen uskonnonfilosofian kentällä on joitakin ajattelijoita, jotka ovat yhdistäneet analyyttisen filosofian välineistöä tomistiseen perinteeseen. Tunnettuja analyyttisin filosofian lingvistisen kauden katolisia filosofeja olivat G. E. M. Anscombe (1919-2001) ja Peter Geach (1916-2013). Nykykeskustelussa John Haldane (1954-) on ollut näkyvä ”analyyttisen tomismin” puolestapuhuja. Kiinnostus keskiajan filosofiaan on olennainen piirre tomistisessa traditiossa. Monet nykyisen amerikkalaisen kristillisen uskonnonfilosofian näkyvistä hahmoista ovat tehneet paljon keskiajan filosofian tutkimusta. Heitä ovat esimerkiksi Norman Kretzmann (1928-1998), Eleonore Stump (1947-) ja Marilyn McCord Adams (1943-).

    Erikieliset vastineet

    thomismenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KoistinenT2015, Logos2007

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Filosofia:tomismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tomismi.)