Kirjallisuudentutkimus:vaikutusahdistus
vaikutusahdistus
vaikutusahdistus (luo nimityssivu) |
Yhdysvaltalainen kirjallisuudentutkija Harold Bloom (s. 1931) esittää psykohistoriallisessa esseessään The Anxiety of Influence (1973) sekä myöhemmässä tuotannossaan idean, jonka mukaan jokainen runoilija kärsii tradition ja erityisesti häntä edeltäneiden runoilijoiden vaikutuksesta. Tämä estää runoilijaa luomasta mitään uutta. Freudilaista oidipaalisuuden ideaa kirjallisuushistoriaan soveltaen Bloom väittää, että poikarunoilija eli efebi (kreikan ephebe) kilpailee aina isärunoilijaa, kastroivaa edelläkävijää vastaan. Isän runoista tahtomattaankin vaikuttunut poika kokee ristiriitaisia tunteita, joissa ihailu sekoittuu kateuteen ja pelkoon, jopa vihaan.
Pojalla on tarve kapinoida isäänsä vastaan, olla omaperäinen ja löytää oma äänensä. Päästäkseen vaikutuksen ahdistuksesta runoilija joutuu käyttämään erilaisia tekstuaalisia strategioita suhteessa edeltäjiinsä, kuten parodia, täydentäminen, korjaaminen, vaikeneminen, jne. Onnistunut kamppailu tuottaa Bloomin mukaan "ensimmäisyyden illuusion" eli vaikutelman siitä, että runoilijan runot edeltävät kirjallisen isän runoja ja ylittävät ne merkittävyydessä.Erikieliset vastineet
anxiety of influence (luo nimityssivu) | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- intertekstuaalisuus (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:vaikutusahdistus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:vaikutusahdistus.)