Kirjallisuudentutkimus:arkkiveisu

    Tieteen termipankista

    arkkiviisu | arkkiveisu

    arkkiviisu
    arkkiveisu
    Määritelmä alkuaan irtoarkille tai vihkoseen painettu kaupiteltavaksi tarkoitettu lauluruno
    Selite

    Arkkiveisujen tarkoituksena on ollut opettaa, tiedottaa, huvittaa tai pilkata. Ennen järjestäytyneen tiedonvälityksen aikaa niillä oli merkittävä tehtävä uutisten välittäjänä. Laajimmat veisut käsittävät yli 40 säkeistöä. Sävelminä on käytetty tunnettuja virsimelodioita.

    Saksalaisia arkkiveisuja tunnetaan 1500-luvulta lähtien. 1800-luvulla esim. Heinrich Heine ja Ludwig Eichrodt hyödynsivät arkkirunouden keinoja runoudessaan, toisinaan parodisessa tarkoituksessa. 1900-luvulla arkkiveisuja mukailtiin kabarettien ja eeppisen teatterin tarpeisiin. Ensimmäinen tunnettu suomalainen arkkiveisu painettiin 1636 Tukholmassa, toinen Turussa 1643 Suomen ensimmäisen kirjapainon ensimmäisenä suomenkielisenä julkaisuna. Varhaisista arkkiveisuista merkittävin on Turun akatemiassa filosofian professorina toimineen Juhana (Johan) Cajanus nuoremman (1655-81) "Yxi hengellinen weisu, josa tämän mailman catowainen meno edespannan" (1683), joka alkaa säkeistöllä:

    Etkös ole Ihmis parca
    aiwan arca.
    Coscas itket ylen öitä,
    Coscas suret suuttumata,
    puuttumata.
    Coucon mustan Murha-töitä.
    Suosituimmillaan arkkiveisut olivat 1700-luvun lopulla. Seuraavalla vuosisadalla aiheet kävivät maallisemmiksi; sävelmiä lainattiin tunnetuista kansanlauluista ja tanssikappaleista. Veisuissa kerrotaan suurista historiallisista tapahtumista ja muista huomiota herättäneistä tapauksista, kuten murhista, tulipaloista ja pyrstötähdistä, mutta niihin kuuluu myös lemmenlauluja ja kosiolauluja, pilkkalauluja jne. Arkkiveisusta "Läksin minä kesäyönä käymään" on tullut yksi suosituimmista kansanlauluistamme. Monet taiderunoilijat ovat hyödyntäneet arkkiveisuperinnettä, kuten P. Mustapää runossaan "Arkkivirsi Wilhelmistä" (Linnustaja, 1952) ja Viljo Kajava runossaan "Surullinen laulu Ronganojan Sallista" (Tampereen runot, 1966).

    Erikieliset vastineet

    broadside balladenglanti (English)
    street balladenglanti (English)
    chanson de foireranska (français)
    arkvisaruotsi (svenska)
    skillingstryckruotsi (svenska)
    skillingsvisaruotsi (svenska)
    Bänkelsangsaksa (Deutsch)
    Gassenhauersaksa (Deutsch)
    Marktliedsaksa (Deutsch)
    Strassenliedsaksa (Deutsch)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:arkkiveisu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:arkkiveisu.)