Kirjallisuudentutkimus:arkkiveisu
arkkiviisu | arkkiveisu
arkkiviisu | |||
arkkiveisu |
Arkkiveisujen tarkoituksena on ollut opettaa, tiedottaa, huvittaa tai pilkata. Ennen järjestäytyneen tiedonvälityksen aikaa niillä oli merkittävä tehtävä uutisten välittäjänä. Laajimmat veisut käsittävät yli 40 säkeistöä. Sävelminä on käytetty tunnettuja virsimelodioita.
Saksalaisia arkkiveisuja tunnetaan 1500-luvulta lähtien. 1800-luvulla esim. Heinrich Heine ja Ludwig Eichrodt hyödynsivät arkkirunouden keinoja runoudessaan, toisinaan parodisessa tarkoituksessa. 1900-luvulla arkkiveisuja mukailtiin kabarettien ja eeppisen teatterin tarpeisiin. Ensimmäinen tunnettu suomalainen arkkiveisu painettiin 1636 Tukholmassa, toinen Turussa 1643 Suomen ensimmäisen kirjapainon ensimmäisenä suomenkielisenä julkaisuna. Varhaisista arkkiveisuista merkittävin on Turun akatemiassa filosofian professorina toimineen Juhana (Johan) Cajanus nuoremman (1655-81) "Yxi hengellinen weisu, josa tämän mailman catowainen meno edespannan" (1683), joka alkaa säkeistöllä:
- Etkös ole Ihmis parca
aiwan arca.
Coscas itket ylen öitä,
Coscas suret suuttumata,
puuttumata.
Coucon mustan Murha-töitä.
Erikieliset vastineet
broadside ballad | englanti (English) | |
street ballad | englanti (English) | |
chanson de foire | ranska (français) | |
arkvisa | ruotsi (svenska) | |
skillingstryck | ruotsi (svenska) | |
skillingsvisa | ruotsi (svenska) | |
Bänkelsang | saksa (Deutsch) | |
Gassenhauer | saksa (Deutsch) | |
Marktlied | saksa (Deutsch) | |
Strassenlied | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:arkkiveisu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:arkkiveisu.)