lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa


lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa

Määritelmä periaate, jonka mukaan sopimuksen osapuolten on mahdollisuuksiensa mukaan, tarvitsematta kuitenkaan estää omien oikeuksiensa toteutumista, otettava toisen osapuolen edut huomioon ja toimittava siten, ettei vastapuolelle aiheudu vahinkoa tai että se rajoittuu mahdollisimman vähäiseksi

Selite

Niiden suoritusten lisäksi, joihin velvoittautuminen on sopimuksen tarkoituksena, osapuolilta vaaditaan tavallisesti erilaisia toimia sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi, kuten vastapuolen suorituksen vastaanottamista ja hänen informoimistaan sopimussuhteen kehitykseen vaikuttavista seikoista. Kun esimerkiksi sopimuksentekovaiheessa osapuolten edut voivat olla selvästi vastakkaiset, sopimussuhteen myöhemmissä vaiheissa etujen yhteisyyteen perustuva lojaliteetti voi olla asianmukaisempi näkökulma.

Sopimuksen tarkoituksen toteuttamista tarkoittavat apuvelvoitteet voidaan lukea lojaliteettiin laajassa mielessä. Korostettaessa vastapuolen etujen huomioon ottamista lojaliteetin sisältönä esimerkiksi myötävaikutusvelvollisuus velvoitetun henkilön omiin etuihin liittyvänä jää lojaliteetin käsitteen ulkopuolelle. Lojaliteetti voi myös kokoavana käsitteenä tarkoittaa sopimuspuolten erilaisia velvoitteita, jotka perustuvat toisen osapuolen etujen huomioon ottamiseen, kuten tiedonantovelvollisuudet ja reklamaatiot sekä velvollisuus rajoittaa vahinkoa, joka tulee toisen vastattavaksi hänen jouduttuaan sopimusrikkomukseen. Käsitteeseen voidaan lukea myös ns. turvallisuus- eli suojeluvelvoitteet, jotka kohdistuvat vastapuolelle aiheutuvien vahinkojen torjumiseen esimerkiksi sopimuksen täyttämistoimien yhteydessä.

Suomen ja muiden pohjoismaiden oikeudessa lojaliteettiperiaatetta ei ole lainsäädännössä nimenomaisesti vahvistettu, vaikka lojaliteettiperusteisina lainsäännöksinä voidaan pitää esimerkiksi OikTL 33 §:ää, josta ilmenee luottamuksen ja kunniallisuuden vaatimus, sekä kohtuullistamissäännöksiä OikTL 36 §:ää ja KSL 4 luvun 1 §:ää (ks. sopimuksen sovittelu).

Lojaliteetti ei ole itsenäinen sopimusvelvoite, vaan sen oikeusseuraamukset liittyvät konkreettisiin velvoitteisiin, jotka voidaan lukea lojaliteettiin. Esimerkiksi irtaimen kaupassa myyjä on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut ostajalle siitä, että myyjä on lojaliteetin vastaisesti jättänyt kohtuullisessa ajassa ilmoittamatta sopimuksen täyttämistä kohdanneesta esteestä (KL 28 §). Erityiseen luottamukseen perustuvissa sopimussuhteissa, kuten yhteistoimintasopimuksissa jo keskinäisen luottamuksen horjuttaminen voi kuitenkin olla riittävä peruste sopimuksen irtisanomiselle.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Rudanko

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HalilaH1981, s. 42, HäyhäJ1996, MuukkonenPJ1975, RudankoM1989, s. 35, TaxellLE1977

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lojaliteettiperiaate sopimusoikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →