Kirjallisuudentutkimus:anakronismi
anakronismi
| anakronismi |
Anakronismit ilmenevät etenkin historiallisissa romaaneissa tai historiallisessa kerronnassa yleensä, ja ne voivat olla tahattomia tai tahallisia. Anakronismeja on käytetty myös komiikan luomiseen tai kerrottujen tapahtumien etäännyttämiseen tai niiden yleismaailmallisuuden ja ajattomuuden korostamiseen.
Shakespearen draamoissa esiintyy monia anakronismeja: esimerkiksi antiikin Roomaan sijoittuva Julius Caesar (1599- 1600, suom.) sisältää viittauksen mekaaniseen kelloon ja Antony and Cleopatra (1606-07, Antonius ja Cleopatra) biljardiin, peliin, joka keksittiin vasta myöhäiskeskiaikana Ranskassa. Realistisuutta tavoittelevassa teoksessa anakronismit saattavat horjuttaa lukijan luottamusta tekijään, kun taas viihteellisessä tarinassa asialla ei välttämättä ole suurta väliä. Mark Twain käyttää anakronismeja satiiris-humoristisessa tarkoituksessa teoksessaan A Connecticut Yankee in King Arthur's Court (1889, Jenkki kuningas Arthurin hovissa).
Postmodernissa historiallisessa kirjallisuudessa anakronismeilla usein pyritään tietoisesti herättämään epäilyksiä kirjoitetun sanan kyvystä performoida menneisyyttä. Postmoderneissa romaaneissa historiankirjoitus näyttäytyy samaan tapaan tekstuaalisena ja rakentuneena kuin fiktio, ja anakronismien näkyvä käyttö on yksi keinona alleviivata fiktion ja historiankirjoituksen yhteyttä. Esimerkiksi John Fowlesin ("The French Lieutenant's Woman", 1969) ja Thomas Pynchonin ("Gravity's Rainbow", 1973) romaaneissa anakronismeilla on tällainen tehtävä.Erikieliset vastineet
| anachronism | englanti (English) | |
| anachronisme | ranska (français) | |
| Anachronismus | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- arkaismi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
HosiaisluomaY2003, McHaleB1987, HutcheonL1988
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:anakronismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:anakronismi.)