akmeismi

Selite Venäjällä n. 1910-17 vaikuttanut kirjallinen suuntaus, joka kehittyi symbolismin ja mystisismin vastapainoksi. Nimensä se sai korkeista esteettisistä tavoitteistaan. Akmeistien mukaan runoilijan tulee käyttää sanoja niiden loogisessa merkityksessä, kuvakielen tulee olla selkeätä ja runojen kuvata konkreettista maailmaa. Akmeistit eivät pitäneet runoilijaa niinkään näkijänä tai profeettana kuin ammattitaitoisena käsityöläisenä; heidän huomattavin kirjallinen seuransa olikin vuonna 1911 perustettu Runoilijakilta. Akmeistit kirjoittivat enimmäkseen mitallista ja loppusoinnullista runoa. Suuntauksen johtajan Nikolai Gumiljovin (1886-1921) ohella merkittävimpiä akmeisteja ovat Anna Ahmatova (1889-1966), Sergei Gorodetski (1884-1967) ja Osip Mandelštam (1891-1938). Akmeistien esikuvana oli klassista kirkkautta tavoitellut runoilija Innokenti Annenski (1856-1909). Ryhmän jäsenten tekstejä ilmestyi esim. Gumiljovin 1909 perustamassa Apollon-aikakauslehdessä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen akmeistit joutuivat ahtaalle ja Gumiljov ammuttiin maanpetturina.

Lisätiedot Kreikan akme=huippu

Erikieliset vastineet

acmeism	englanti (English)
acméisme	ranska (français)
akmeism	ruotsi (svenska)
Akmeismus	saksa (Deutsch)
akmeizm	venäjä (русский)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:akmeismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:akmeismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →