Kirjallisuudentutkimus:akmeismi

    Tieteen termipankista

    akmeismi

    akmeismi
    Selite Venäjällä n. 1910-17 vaikuttanut kirjallinen suuntaus, joka kehittyi symbolismin ja mystisismin vastapainoksi. Nimensä se sai korkeista esteettisistä tavoitteistaan. Akmeistien mukaan runoilijan tulee käyttää sanoja niiden loogisessa merkityksessä, kuvakielen tulee olla selkeätä ja runojen kuvata konkreettista maailmaa. Akmeistit eivät pitäneet runoilijaa niinkään näkijänä tai profeettana kuin ammattitaitoisena käsityöläisenä; heidän huomattavin kirjallinen seuransa olikin vuonna 1911 perustettu Runoilijakilta. Akmeistit kirjoittivat enimmäkseen mitallista ja loppusoinnullista runoa. Suuntauksen johtajan Nikolai Gumiljovin (1886-1921) ohella merkittävimpiä akmeisteja ovat Anna Ahmatova (1889-1966), Sergei Gorodetski (1884-1967) ja Osip Mandelštam (1891-1938). Akmeistien esikuvana oli klassista kirkkautta tavoitellut runoilija Innokenti Annenski (1856-1909). Ryhmän jäsenten tekstejä ilmestyi esim. Gumiljovin 1909 perustamassa Apollon-aikakauslehdessä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen akmeistit joutuivat ahtaalle ja Gumiljov ammuttiin maanpetturina.
    Lisätiedot Kreikan akme=huippu

    Erikieliset vastineet

    acmeismenglanti (English)
    acméismeranska (français)
    akmeismruotsi (svenska)
    Akmeismussaksa (Deutsch)
    akmeizmvenäjä (русский)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:akmeismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:akmeismi.)