Kirjallisuudentutkimus:epifania
epifania
| epifania |
Epifania-termi on alun perin tarkoittanut jumaluuden tai jumalallisen alkuperän äkillistä paljastumista. Kristillisessä perinteessä epifania tarkoittaa loppiaista, jolloin Kristus ilmestyi kolmelle itämaiselle tietäjälle.
Modernissa kirjallisuudessa epifanian on tehnyt tunnetuksi erityisesti irlantilainen kirjailija James Joyce (1882-1941), joka sovelsi käsitettä omaan tuotantoonsa ja poetiikkaansa. Epifania merkitsi Joycelle jonkin asian tai tilan sisäisen olemuksen odottamatonta paljastumista. Epifanian laukaisijana voi toimia sattumanvarainen arkielämään kuuluva ilmiö, kuten konkreettinen esine, ele tai sana. Joyce osoittaa postuumissa romaanissaan Stephen Hero (1944, Sankari Stephen), miten arkisetkin esineet tai tavanomaiset tilanteet saattavat tiettynä hetkenä ilmestyksenomaisesti "sädehtiä" kokijalleen. Epifania ilmaisee tahdosta riippumatonta muistin ja havainnon toimintaa, joka liittää ulkoisen ja sisäisen havainnon toisiiinsa ja ylittää kerronan ajallisuuden ja paikallisuuden.
Kuuluisia kirjallisia epifanioita esiintyy myös mm. Virginia Woolfin tuotannossa, Goethen kehitysromaanissa Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796, Wilhelm Maisterin oppivuodet) ja Samuel Butlerin omaelämäkerrallisessa romaanissa The Way of All Flesh (1903, Kaiken lihan tie). Kirjallinen teksti tai osa siitä voi olla itsekin epifania, jos siihen on kyetty tallentamaan tällainen hetki, usein kuvan tai symbolin muodossa.
Epifanioita esiintyy usein myös uskonnollis-mystisessä runoudessa sekä erilaisissa initiaation kuvauksissa.Erikieliset vastineet
| epiphany | englanti (English) | |
| epiphania | latina (Latina) | |
| épiphanie | ranska (français) | |
| epifania | ruotsi (svenska) | |
| Epiphanie | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:epifania. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:epifania.)