Kirjallisuudentutkimus:näytös

    Tieteen termipankista

    näytös

    näytös
    Määritelmä oman kokonaisuutensa muodostava väliajan tai tauon erottama draaman osa
    Selite Antiikin kreikkalaiset näytelmät eivät vielä jakautuneet erillisiin näytöksiin, koska näyttelijöiden ei tarvinnut kesken näytännön vaihtaa asua; myöskään lavastusta ei muutettu näytelmän kuluessa. Kuoron esiintyminen riitti erottamaan episodit toisistaan. Roomalaiset ensimmäisinä jakoivat näytelmänsä näytöksiin, ja Horatius esitti niiden määräksi viittä. Viisinäytöksisyyden periaate päti valtaosaan draamoja aina 1800-luvun lopulle, jolloin Henrik Ibsen usein yhdisti neljännen ja viidennen näytöksen: myös Anton Tšehov ja Luigi Pirandello tyytyivät usein neljään näytökseen. 1900-luvun draamassa oli yleistä kolminäytöksisyys. Monissa musiikkikomedioissa on tyydytty kahteen näytökseen, ja tunnetaan runsaasti myös yksinäytöksisiä pienoisdraamoja (englanniksi one-acter), joita ovat kirjoittaneet esim. G. B. Shaw, John Galsworthy, Eugene O'Neill, August Strindberg ja Gerhart Hauptmann.
    Lisätiedot Latinan actus=teko, näytös

    Erikieliset vastineet

    actenglanti (English)
    actoespanja (español)
    attoitalia (italiano)
    acteranska (français)
    Aktsaksa (Deutsch)
    vaatusviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:näytös. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:näytös.)