Kirjallisuudentutkimus:language-runous

Tieteen termipankista

language-runous | kielirunous

language-runous
kielirunous
Määritelmä Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa syntynyt postmodernin lyriikan muoto, jonka keskeisenä piirteenä on kielen itsensä tuominen runouden aiheeksi
Selite

Language-runoudessa ajatus runoudesta runoilijan tai lyyrisen minän itseilmaisuna saa väistyä: suuntaus korostaa kielen materiaalisuutta sekä runon tekstuaalista, konstruoitua ja kirjoitettua luonnetta.

Language-runouden monumenttina voi pitää Ron Sillimanin 1986 julkaisemaa laajaa runoantologiaa In the American Tree. Leevi Lehto, jonka oma runous on saanut inspiraationsa mm. juuri language-runoilijoilta, näkee languagen yhteydessä avantgarden vanhempiin suuntauksiin. Huolimatta vasemmistolaisista poliittisista kytkennöistään language-koulukunnan edustajat vastustavat poliittisesti kantaaottavaa tai muuten merkitykseen keskittyvää runoutta. Kuten koulukunnan edustaja Oren Izenberg on todennut, "language-runous ei tarjoa mitään vaihtoehtoa, minkä seurauksena itse vaihtoehdon idea on ainoa, mitä tarjotaan”.

Tunnetuimpia language-runouden edustajia ovat Sillimanin lisäksi Charles Bernstein, John Ashbery ja Lyn Hejinian. Koulukunnan edeltäjinä on pidetty mm. runoilija Frank O’Haraa sekä The Black Mountain -ryhmää, jotka ovat tunnettuja runoudesta, joka käyttää arkikielen ja puhutun kielen elementtejä.

Esimerkkinä language-runoudesta on seuraavassa kanadalaisen Christian Bökin teos Eunoia (2001), joka koostuu viidestä proosarunosta, joissa jokaisessa on käytetty vain yhtä englannin vokaalia. Seuraava näyte on humoristinen, mutta samalla siinä arvioidaan monin tavoin kielen ja kirjoittamisen perinteitä:

Enfetted, these sentences repress free speech. The text deletes selected letters. We see the revered exegete reject metred verse: the sestet, the tercet- even les scenes élevées en grec. He rebels. He sets new precedents. He lets cleverness exceed decent levels. He eschews the esteemed genres, the expected themes – even les belles lettres en vers. He prefers the perverse French esthetes: Verne, Péret, Genet, Perec – hence, he pens fervent screeds, then enters the street, where he sells these letterpress newsletters, three cents per sheet. He engenders perfect newness wherever we need fresh terms.

Erikieliset vastineet

language poetryenglanti (English)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

MäkikalliA&SteinbyL2013, LyytikäinenP2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:language-runous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:language-runous.)