Oikeustiede:elinkaarirahoitus
elinkaarirahoitus
| elinkaarirahoitus |
Elinkaarirahoitus on korvannut aiemmin käytössä olleen yksityisrahoituksen nimityksen. Elinkaarirahoitushankkeen kehittämisessä on ollut ehdottoman tärkeätä, että sekä julkinen että yksityinen sektori saavuttavat omat tavoitteensa, eli niillä molemmilla on hyötyä elinkaarirahoitushankkeen hyväksikäytöstä (win/win –periaate). Julkisen sektorin näkökulmasta turvautuminen elinkaarirahoitukseen merkitsee poliittista ratkaisua, jolloin on tiedostettava tähän rahoitukseen sisältyvät hyödyt ja haitat tai suoranaiset vaarat verrattuna vaihtoehtoisiin käytettäviin rahoitusvaihtoehtoihin, joita voivat olla esimerkiksi tavanomainen budjettirahoitus, kokonaisrahoitus tai hankkeen yhtiöittäminen.
Elinkaarirahoitusvaihtoehdon taloudellisina hyötyinä julkisyhteisön kannalta on usein esitetty mm. kustannussäästöjä, julkistaloudellisia hyötyjä ja suhdannepoliittisia hyötyjä. Kustannussäästöön päästään sillä, että yksityinen sektori toimii yleensä tehokkaammin kuin julkinen sektori. Kun on kyse julkisesta hankkeesta, kilpailutetaan hanke hankintalain mukaan. Yksityinen toimija (projektiyhtiö), joka operoi kohdetta vielä rakennusvaiheen jälkeen, pyrkii tämän vuoksi kestäviin ja hyviin sekä innovatiivisiin elinkaariajattelun mukaisiin ratkaisuihin hankkeen suunnittelussa, mikä parantaa keskimäärin kohteen lopputulosta ja kestävyyttä. Elinkaarirahoitus ei näy velkana valtion tai kunnan taseessa. Sitä vastoin budjetissa täytyy varautua elinkaarirahoituksella toteutetun hankkeen rahoittamiseen tulevien vuosien käyttövaroissa, mikä tulee tiedostaa. Elinkaarirahoitus ei ole sidottu julkisen sektorin budjettiraameihin. Tällainen hanke on toteutettavissa helposti laskukauden aikana edellyttäen, että elinkaarirahoitusta koskeva hanke on suunniteltu valmiiksi.
Elinkaarirahoituksen edistämiseksi lainsäädännön osalta on systemaattisesti selvitettävä muutos- ja kehittämistarpeet, jotka ovat hidasteena tai esteenä rahoitusmallin toteuttamiseksi julkisen sektorin ja jatkossa myös yksityisten yritysten hankkeissa. Merkittävänä muutostarpeena on nähty verotuksen osalta mahdollistaa elinkaarihankkeiden tai sitä vastaavien muiden kokonaishoitopalveluhankkeiden toteuttaminen myös muille julkisyhteisöille kuin valtiolle sekä laajentaa verosäännösten soveltamisala kattamaan myös muuntyyppisiä hankkeita kuin väylähankkeita.
Elinkeinoverolakia ja arvonlisäverolakia onkin vuonna 2018 muutettu siten, että tiehen, rautatiehen, rakennukseen ja pysyvään rakennelmaan sekä niihin ja niiden käyttöön välittömästi liittyvään irtaimistoon kohdistuviin suunnittelu-, rakentamis-, rahoitus- ja kunnossapitopalveluihin sovelletaan kokonaishoitopalvelua koskevia erityissäännöksiä. Kokonaishoitopalvelua koskevat erityissäännökset koskevat uudisrakennushankkeiden lisäksi myös peruskorjaushankkeita. Kokonaishoitopalvelun tilaaja ja hankkija voi valtion lisäksi olla mikä tahansa taho, esimerkiksi kunta, kuntayhtymä tai maakunta taikka yksityinen yritys. Neutraalisuussyistä kokonaishoitopalveluja koskevia erityissäännöksiä (tulon jaksottamista koskevia sääntöjä) ei siten rajata koskemaan mitään tiettyä ostajatahoa, vaan säännösten soveltamisala koskee myös yksityisten yritysten hankkeita.Kirjoittaja: Jarno Tepora
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
TiittaE2000, KurkelaM2003, TeporaJ2013, s. 400-413
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:elinkaarirahoitus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:elinkaarirahoitus.)
