Oikeustiede:projektirahoitus
projektirahoitus
| projektirahoitus |
Projektirahoituksessa projektilla (hankkeella) tarkoitetaan sitä suunnittelu-, rakennus- ja operointiprosessin kokonaisuutta, jonka tuloksena luodaan tuottoa generoiva taloudellinen yksikkö. Perusedellytyksenä projektihankkeeseen ryhtymiselle pidetään projektiyhtiön tuottaman tuotteen/palvelun kysynnän varmuutta.
Projektiyhtiö voi pyrkiä saamaan aikaan tuottamastaan hyödykkeestä pitkäaikaisia vuosia kestäviä kiinteitä myyntisopimuksia luotettavien ja maksukykyisten ostajien kanssa, jotka mahdollistavat kassavirran ennustettavuuden. Lisäksi tuotetun hyödykkeen markkina- ja tuotantohintojen kustannuskehitys tulee olla kohtuudella ennakoitavissa. Myös hyödykkeen valmistukseen tarvittavista raaka-aineista ja energiasta projektiyhtiö voi pyrkiä tekemään pitkäaikaisia kiinteistöostosopimuksia, jotka myös edesauttavat kassavirran laskennan ennustettavuutta.
Tavoitteena oikeuksien ja vastuuvelvoitteiden jakamisella ja siirtämisellä sopimuksin on pyrkiä saavuttamaan kaikkien osapuolten kannalta liiketaloudellisesti kannattava riskienjakotasapaino niin, että kaikki osapuolet hyötyvät hankkeesta. Projektirahoituksen ominaispiirteenä on siten sopimuspohjainen riskinjako ja lisäksi projektikohtainen vakuusajattelu. Projektilainat on tarkoitus maksaa takaisin projektista kertyvillä tulovirroilla.
Projektirahoituksella puhtaimmassa muodossaan tarkoitetaan projektien rahoitusta, jossa rahoituksen takaisinmaksu on riippuvainen projektin tuottamista tulevista kassavirroista. Rahoittajat lähtevät laskelmissa siitä, että lainojen takaisinmaksu tapahtuu yksin projektin tuottamista kassavirroista. Vakuutena lainanantajilla on projektiyhtiön koko projektivarallisuus. Tällaisessa non-recourse –mallissa rahoittajat ottavat suurimmat riskit projektin valmistumisesta ja taloudellisesta lopputuloksesta.
Yleisempää käytännössä on limited recourse –mallin mukainen lainoitus. Tässä tapauksessa on keskeistä, että rahoittajilla on oikeus rajoitetusti turvautua kolmansiin osapuoliin kuten projektiyhtiön sponsoreihin (osakkaisiin) ja ulkopuolisiin vakuudenantajiin. Tämä tarkoittaa, että vastuut on tarkasti ennalta määrätty sopimusjärjestelyin. Riskiä pyritään näin jakamaan sille, joka siihen parhaiten voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Projektirahoitus on siinä mukana olevien osakkaiden kannalta taseen ulkopuolista rahoitusta, jossa tiettyä projektia varten perustetaan projektiyhtiö. Se solmii projektin toteuttamiseen ja toimintaan liittyvät, tuotantotekijöiden hankintaa ja tuotettavan hyödykkeen/palvelun myyntiä koskevat projektisopimukset ja rahoitussopimukset sekä erityiset riskienhallintasopimukset. Projektiyhtiöllä on keskeinen asema riskienhallintaorganisaationa projektirahoituksen sopimusjärjestelyissä.
Projektiyhtiötä rahoittava pankkisyndikaatti pyrkii saamaan vakuudeksi projektiyhtiön kaiken panttaukseen kelpaavan omaisuuden. Tällaisella panttauksella on monta tehtävää täytettävänään panttivelkojien näkökulmasta. Panttivelkojat voivat pyrkiä siihen, ettei muilla projektiyhtiön velkojilla ole osuutta tähän vakuusmassaan (negative pledge –ehto) ja että vakuudet toimivat luottosaatavien vakuutena siltä varalta, ettei projektiyhtiö selviä vastuistaan.
Käytännössä merkittävä vakuusmuoto projektirahoituksessa on vielä ansaitsemattomien saatavien panttaus, eli projektiyhtiön operointivaiheessa syntyvä kassavirta pyritään saamaan vakuuden piiriin. Pantatut saatavat suoritetaan yleensä agenttipankin hoitamalle sulkutilille, joka on myös pantattu.
Lisäksi pankkisyndikaatti pyrkii saamaan vakuudeksi projektiyhtiön osakekannan, jonka avulla pankkisyndikaatti voi kontrolloida yhtiötä ja mahdollistaa tarvittaessa sen, että pankkisyndikaatti voi suhteellisen helposti ottaa yhtiön omaan tai useimmin uuden rahoitettavan yhtiön hallintaan esimerkiksi ostamalla osakekannan, mikäli joudutaan projektiyhtiön suhteen realisointivaiheeseen.
Projektirahoituksen käyttöalana ovat tyypillisesti suuret hankkeet. Tällaisena hankkeena voi tulla kysymykseen teollinen tai kaupallinen yksikkö kuten voimalaitos, kaivos, prosessiteollisuuden tehdas, saha tai maakaasu- taikka viestintäverkosto. Julkisten infrastruktuurihankkeiden osalta puhutaan elinkaarirahoituksesta mutta perimmältään tällöin on kyse myös projektirahoituksesta: julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeesta.Kirjoittaja: Jarno Tepora
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Project Finance 1991, DonalsonT1992, Nevitt&Fabozzi1995, Vinter1995, WoodP1995, ErmeT2000, Tepora&al2009, s. 450-454, TeporaJ2013, s. 375-400
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:projektirahoitus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:projektirahoitus.)
