Kirjallisuudentutkimus:sonetti

Tieteen termipankista

sonetti

sonetti
Määritelmä 14-säkeinen runomitta, jossa käytetään loppusointuja
Selite

Sonetti on 1200-luvulla Sisiliassa syntynyt runomuoto.

Sonetin loppusointujärjestys ja sen säkeiden muoto vaihtelee. Useat kirjoittajat ovat luoneet omia versioitaan alkuperäisestä runomitasta. Sonetissa on tavallisimmin 4 säkeistöä, joista kahdessa on 4 ja kahdessa 3 säettä, jossa ensimmäiset kahdeksan säettä muodostavat oktaavin ja loput kuusi sekstetin. Englantilaisessa sonetissa on tyypillisesti 4 säkeistöä, joista kolmessa on 4 ja yhdessä on 2 säettä.

Sonetille ominaista on volta eli käännekohta, joka sijoittuu eripituisten säkeistöjen väliin.

Sonetin tyypillinen runomitta on jambinen pentametri.

Erikieliset vastineet

sonnetenglanti (English)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Kupiainen1964, Kantokorpi&Lyytikäinen&Viikari1998

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:sonetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sonetti.)