Kirjallisuudentutkimus:sonetti

    Tieteen termipankista

    sonetti

    sonetti
    Määritelmä 14-säkeinen runomitta, jossa käytetään loppusointuja
    Selite

    Sonetti on 1200-luvulla Sisiliassa syntynyt runomuoto.

    Sonetin loppusointujärjestys ja sen säkeiden muoto vaihtelee. Useat kirjoittajat ovat luoneet omia versioitaan alkuperäisestä runomitasta. Sonetissa on tavallisimmin 4 säkeistöä, joista kahdessa on 4 ja kahdessa 3 säettä, jossa ensimmäiset kahdeksan säettä muodostavat oktaavin ja loput kuusi sekstetin. Englantilaisessa sonetissa on tyypillisesti 4 säkeistöä, joista kolmessa on 4 ja yhdessä on 2 säettä.

    Sonetille ominaista on volta eli käännekohta, joka sijoittuu eripituisten säkeistöjen väliin.

    Sonetin tyypillinen runomitta on jambinen pentametri.

    Erikieliset vastineet

    sonnetenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Kupiainen1964, Kantokorpi&Lyytikäinen&Viikari1998

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:sonetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sonetti.)