parodia


parodia

Määritelmä mukaelma, jossa jokin kirjoitus, taideteos tai kirjallisuudenlaji saatetaan naurunalaiseksi jäljittelemällä sen tyyliä, kieltä, esitystapaa, rakennetta tai sisältöä

Selite

Usein parodinen vaikutelma luodaan liioittelemalla kohteena olevan tekstin joitakin piirteitä. Parodia ei suinkaan ole helppo laji, koska siinä on tavoitettava tasapaino alkuperäistekstin uskottavan jäljittelyn ja sen tarkoituksellisen vääristelyn kesken. Parodia ei onnistu ilman 1) parodioitavan lähdetekstin tai lajityypin tarkkaa tuntemusta sekä 2) lukijan kirjallista kompetenssia.

Parodia on poeettisena keinona kuulunut aina kirjallisuuden traditioon. Aristoteles pitää lajin keksijänä 400-luvulla eKr. elänyttä Hegemon Thasoslaista, mutta samaa on sanottu myös runoilija Hipponaksista (n. 570-520 eKr.). Kreikan muinaisajalta periytyy Homeroksen Iliasta parodioiva Batrakhomyomakhia (Sammakkojen ja hiirten taistelu). Aristofanes (446- 385 eKr.) puolestaan parodioi Aiskhyloksen ja Euripideen tyyliä näytelmässään Batrakhoi (Sammakot). Keskiajalla olivat tavanomaisia liturgian, hymnien ja Raamatun kertomusten parodiat. François Villon kirjoitti parodisia epitafeja ja testamentteja. François Rabelais huvitteli skolastiikan ja oppineisuuden kustannuksella Gargantua- ja Pantagruel-tarinoissaan (1532, 1534), Shakespeare parodioi mm. Christopher Marlowen tyyliä näytelmässään Hamlet (1600-01, suom.). Miguel de Cervantes Saavedran romaani El ingeniosa hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari) parodioi ritariromaaneja, Henry Fieldingin romaani The History of the Adventures af Joseph Andrews (1742, Joseph Andrews) sentimentaalisia romaaneja ja Jane Austenin romaani Northanger Abbey (1818, Neito vanhassa linnassa) goottilaisia romaaneja.

Parodiat ovat olleet suosittuja myös modernissa kirjallisuudessa. Franz Kafkan kertomus "Ein Bericht für eine Akademie" (1917, "Selonteko akatemialle") parodioi tieteellistä tutkielmaa, Thomas Mannin romaani Der Erwählte (1951, Pyhä Syntinen) legendamuotoa, Vladimir Nabokovin romaani Pale Fire (1962) kirjallisuudentutkimusta, Michael Gerberin romaani Barry Trotter and the Unauthorized Parody (2001) J. K. Rowlingin suosittuja Harry Potter -kirjoja jne.

Venäläisen formalismin edustajat ovat korostaneet parodian kriittistä ja uudistavaa tehtävää kritiikkinä, joka romuttaa aikansa eläneitä konventioita. Satiirin tavoin parodia voi myös kyseenalaistaa yhteiskunnallisia rakenteita ja käytäntöjä tekemällä naurunalaiseksi vallitsevia puhetapoja ja niihin sisältyviä taustaoletuksia.

Erikieliset vastineet

parody	englanti (English)
parodie	ranska (français)
parodi	ruotsi (svenska)
Parodie	saksa (Deutsch)
paroodia	viro (eesti)

Lähikäsitteet

pastissi (vieruskäsite)
pilaeepos (alakäsite)
pilasaarna (alakäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:parodia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:parodia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →