Arkeologia:hauta
hauta
| hauta |
Määritelmä
vainajan sijoittamista varten luotu fyysinen tila maassa, vedessä ja rakenteen tai rakennuksen osana
Selite
Arkeologisoituneena jäännöksenä hauta on fyysinen tila siihen liittyvine materiaalisine rakenteineen ja esineineen. Haudat voivat muodostaa pitkään käytössä olleita kalmistoja ja hautausmaita, jotka liittyvät usein pysyvämpään asutukseen samalla paikalla. Haudat voivat olla myös yksittäisiä, tilapäisiä (esim. kesähauta tai lyhyen ajanjakson kuluessa esim. sodan tai kulkutaudin seurauksena syntyneitä joukkohautoja. Hautojen ja hautausten kautta arkeologiassa voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisöjen jäsentymista, yhteisön jäsenten sosiaalisia asemia ja suhteita tai emotionaalisia kysymyksiä.
Erikieliset vastineet
| grave | englanti (English) | |
| grav | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- hautaus
- ruumishauta (alakäsite)
- polttohauta (alakäsite)
- kalmisto (kokonaisuuskäsite)
- hautausmaa (kokonaisuuskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Arkeologia:hauta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:hauta.)