Ympäristötieteet:maksaruohokatto
maksaruohokatto
| maksaruohokatto |
Ekstensiiviset viherkatot, joilla kasvaa pääasiassa maksaruohoja, mutta myös sammalia ja jäkäliä
Maksaruohokatoilla käytettävät maksaruohot ovat kuivakkokasveja (mehikasveja), joiden rakenne ehkäisee haihduttamista ja varastoi vettä vesisolukkoon silloin, kun vettä on saatavissa. Maksaruohot menestyvät auringossa, kestävät kuivuutta ja paahdetta, ovat vaatimattomia ravinteiden suhteen ja uusiutuvat omavaraisesti siemenistä ja versoista. Maksaruohot eivät vaadi leikkausta.
Maksaruohokatto toteutetaan valmiiksi kasvatetuista ja kasvuston peittämistä maksaruohomatoista, istutetaan kennotaimista, kylvetään maksaruohosilpusta (ei kukintavaiheessa olevista) tai näiden yhdistelmästä.
Maksaruohokattojen paras asennusaika on keväällä sekä elo-lokakuussa, kun lämpötila on vielä noin +10 C° ja kasvillisuudelle jää vähintään 2-3 viikkoa aikaa juurtumiseen. Maksaruohokattoja voidaan perustaa myös kesäaikaan, mutta tällöin on erityisesti kiinnitettävä huomiota riittävään kasteluun.
Maksaruohokattoihin kuuluu myös tyyppinä sammalkatto
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.2.2026: Ympäristötieteet:maksaruohokatto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ympäristötieteet:maksaruohokatto.)