määritelmän ja lähikäsitteiden pohdintaa

"tietylle alueelle, aikakaudelle, erikoisalalle, ryhmälle tai yksilölle ominainen kielenkäyttö"

- määritelmä tuntuu melko hämärältä, eikä ehkä ihan oikealtakaan. Esimerkiksi Kotuksen sivuilla (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3792) sanotaan kielen varieteettien eli kielimuotojen olevan yhden kielen sisällä olevia kielen muunnoksia, tavallaan saman kielen piirissä esiintyviä osakieliä ja Turun yliopiston kääntämisen ja tulkkaamisen laitoksen opetussanastossa (http://signum.utu.fi/pedaterm) löysin seuraavanlaisen varieteettien jaottelun: "maantieteelliset variantit ovat aluemurteita, sosiaaliset variantit sosiolekteja ja tilanteiset variantit rekistereitä". Tämänhetkinen määritelmä ei huomioi tilanteisia varieteetteja (rekistereitä), jotka siihen ilmeisesti kuitenkin kuuluisivat. Monissa artikkeleissa tosin niputetaan rekisteri ja kielimuoto myös synonyymeiksi.

Voisiko joku asiantuntija siis tarkentaa, pitääkö paikkansa, että varieteetti/kielimuoto on yläkäsite, jonka alakäsitteitä ovat ainakin aluemurre (=alueelliset varieteetit), sosiolekti (=sosiaaliset varieteetit) ja rekisteri (tilanteiset varieteetit)?

Sitten herää kysymys, miten sijoittuvat kielimuodoiksi määritellyt sanat (esim. erikoiskieli, onko se sosiolekti, rekisteri vai kumpikaan; onko yleiskielelle läheisempi yläkäsite rekisteri, entä puhekieli ja kirjakieli jne. esim. selkokielelle on annettu yläkäsitteeksi rekisteri, mitä se epäilemättä on). Lähikäsitejärjestelmä tieteen termipankissa on näiden osalta muutenkin myös vähintäänkin horjuvaa. Esimerkiksi kielimuodon alla ei mainita rekisteriä, murteita tai sosiolektiä, eikä niiden yhteydessä kielimuotoa, vaikka se esiintyy niiden määritelmissä. Rekisteri sen sijaan mainitaan.