Sanasanainen kääntäminen

Ehdotus määritelmäksi: käännösstrategia, jolla pyritään säilyttämään lähtötekstin kieliasu sekä sanastoltaan että kieliopillisilta rakenteiltaan, ottamatta huomioon kohdetekstin selkeyttä tai kohdekielen idiomaattisuutta

Selite: Sanasanaisessa kääntämisessä kohdekielen idiomaattisuuden huomiotta jättäminen voi johtaa väärinymmärryksiin ja siihen, että lähtöteksti jää sisällöltään epäselväksi. Se ei siis ota huomioon kohdekielen kielioppia tai sen muita normeja, vaan muotoilee tekstin lähdekielen mukaisesti. Se voi auttaa hahmottamaan lähde – ja kohdekielen välisiä eroja, erityisesti lauseopissa. Nykyään sanasanaista kääntämistä pidetään kirjaimellisen kääntämisen äärimuotona.

Tätä kääntämistapaa on pidetty ainoana oikeana juuri uskonnollisille teksteille, jotta pyhät merkitykset eivät hämärtyisi käännösprosessissa. Sanasanaisella kääntämisellä pyrittiin estämään se, ettei kohdetekstissä olisi kääntäjän tulkintaa. Ajateltiin, että jos käännös olisi hyvin tarkasti sanasanainen, alkuteksti voitaisiin rekonstruoida siitä. On myös ajateltu, että tulotekstissä tulee näkyä se, että se on käännös.

Käsitteen vastakohta on merkityksen kääntäminen (en. sense-for-sense translation).

Lähteet: KOS2001 ja Mäkinen, Pirjo & Oittinen, Riitta (toim.) 2001: Alussa oli käännös. Tampere: Tampere University Press