uskonnonvapaus


uskonnonvapaus

Määritelmä yksilön tai yhteisön oikeus sekä yksityisesti että julkisesti tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta ja harjoittamatta mitään uskontoa

Selite

Uskonnonvapaus sisältää kaksi ulottuvuutta: positiivinen uskonnonvapaus on vapautta uskontoon ja negatiivinen uskonnonvapaus on vapautta uskonnosta. Uskontoon liittyvät oikeudet ovat vaihdelleet paljon eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Nykyään uskonnonvapauden katsotaan varsin yleisesti lukeutuvan perus- ja ihmisoikeuksiin, jotka ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Monissa maissa uskonnonvapautta kuitenkin rajoitetaan eri tavoin, paikoin voimakkaastikin.

Uskonnonvapaus sisältyy useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja -julistuksiin. Tunnetuin kirjaus on YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1948) 18. artikla, jonka mukaan ”[j]okaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.”

Perusoikeuksista säädetään tyypillisesti kansallisissa perustuslaeissa. Esimerkiksi Suomessa perustuslain (1999) 11 §:ssä säädetään uskonnon ja omantunnon vapaudesta, johon sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lain mukaan kukaan ei ole myöskään velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnonvapauden käyttämisestä säädetään tarkemmin uskonnonvapauslaissa (2003). Suomessa uskonnonvapaus on kehittynyt asteittain, ensimmäinen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1922.

Lisätiedot

Kirjoittaja: Kati Mikkola

Kirjallisuutta:

Hartoneva, Anne 2021. Kirkon sisäisen autonomian rajat: tutkimus Suomen evenkelis-luterilaisen kirkon ja valtion välisistä suhteista kirkon sisäisen autonomian näkökulmasta vuosina 1965–2019. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6949-5 (Katsottu 30.1.2022.)

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. Finlex.fi https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Katsottu 30.1.2022.

Uskonnonvapauslaki 267/1922. Finlex.fi https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1922/19220267 (Katsottu 30.1.2022.)

Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453. Finlex.fi https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453 (Katsottu 30.1.2022.)

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948. – Ihmisoikeusliiton verkkosivut. https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/ (Katsottu 30.1.2022.)

Äystö, Tuomas 2019. Religious insult as a societal concern in the 21st century Finland. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7807-6 (Katsottu 30.1.2022.)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Uskontotiede:uskonnonvapaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:uskonnonvapaus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →