teologia

Määritelmä perinteisessä mielessä kristillisen uskon ja sen lähteiden analyysia sekä kirkollisten käytäntöjen kehittämistä. Toisaalta käsitteellä viitataan alati enenevässä määrin uskonnontutkimukseen, jossa ei sitouduta uskonnollisten yhteisöjen opetukseen ja jossa noudatetaan yleisiä ihmistieteen menetelmiä.

Selite

Teologia viittaa käsitteenä oppiin Jumalasta (kr. theos). Alun perin teologia tarkoittikin oppia Jumalasta ja hänen olemuksestaan, mutta keskiajan kuluessa käsite laajeni tarkoittamaan kristillisen uskonopin kokonaisuutta.

Kirkkokuntien eroista johtuen käsitteen historia on varsin monipolvinen. Myös valistus ja sen jouduttama sekularisaatio ovat vaikuttaneet teologian ymmärtämiseen. Sanan nykyisessä käytössä voidaan kuitenkin erottaa kaksi päälinjaa, joista ensin mainittu asettaa painon teologian normatiiviselle merkitykselle ja jälkimmäinen deskriptiiviselle.

1) Perinteisen käsityksen mukaan teologia ymmärretään niin, että teologisessa tutkimuksessa lähdetään liikkeelle tutkijan omasta traditiosta. Sana on muotoutunut kristinuskon piirissä ja kuvannut kirkollista teologiaa, mutta sitä on voitu soveltaa myös muihin maailman uskontoihin silloin, kun viitataan näiden piirissä tapahtuvaan intellektuaaliseen työskentelyyn. Siksi on mahdollista törmätä esimerkiksi ilmaisuun ’buddhalainen teologia” siitäkin huolimatta, että buddhalaisuudessa torjutaan Jumalan olemassaolo.

On ilmeistä, että kreikkaan perustuvana käsitteenä teologia kantaa läntistä leimaa. Siksi sanan tilalle on etsitty etenkin euroatlanttisen kulttuuripiirin ulkopuolella vaihtoehtoja, mutta nämä ovat jääneet pitkälti paikallisiksi. Sen sijaan teologian harjoittaminen eri uskontojen aineistoja hyödyntäen näyttäisi olevan voimistuva trendi, joka pyrkii ottamaan huomioon moniuskontoiset kontekstit.

2) Nykyään teologiasta puhutaan yhä useammin niin, ettei sen harjoittamisen edellytyksenä ole teologin itsensä sitoutuminen tutkittuun traditioon. Esimerkiksi suomalaisissa yliopistoissa harjoitettava akateeminen teologia ei oleta, että teologia palvelisi kirkkoa tai että teologin itsensä tulisi omaksua esimerkiksi kristinuskon luterilainen tulkinta – pikemminkin päinvastoin. Teologian jakaessa yleisen uskonnon tutkimuksen lähtökohdat haasteeksi muodostuu teologian ja uskontotieteen välinen suhde, johon on monia vaihtoehtoisia metodisia ratkaisuja.

Lisätiedot

Kirjoittaja: Jyri Komulainen

Kirjallisuutta:

Congar, Yves 2005. Theology, Christian Theology. Teoksessa Encyclopedia of Religion. 2nd Edition. Editor in Chief Lindsay Jones. Vol. 13. Detroit: Thomson Gale, 9134–9142.

McGrath, Alister E. 1996. Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Suom. Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Helsinki: Kirjapaja.

Raunio, Antti & Luomanen, Petri (toim.) 2010. Teologia. Johdatus tutkimukseen. Helsinki: Edita.

Tracy, David 2005. Theology, Comparative Theology. Teoksessa Encyclopedia of Religion. 2nd Edition. Editor in Chief Lindsay Jones. Vol. 13. Detroit: Thomson Gale, 9125–9134.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Uskontotiede:teologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:teologia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →