Uskontotiede:shamanismi

    Tieteen termipankista

    shamanismi

    shamanismi
    Määritelmä

    Shamaani (šaman; ´hän, joka tietää/ näkee´) sanana on omaksuttu maailmanlaajuiseen käyttöön siperialaiselta tungus- eli evenki-kansalta. Shamanismin keskiössä on shamaanin, parantaja-spesialistin tekemä matka henkimaailmaan, toisiin todellisuuksiin tai ”tuonpuoleiseen”. Shamanismin erityisiä piirteitä ovat tietoisuuden muutos ja vuorovaikutus henkien kanssa.

    Shamanismi perustuu animismiin. Animismi on uskoa henkiin tai ”ei-empiirisiin” olentoihin ja käsitystä siitä, miten kaikki on elävää ja kaikella on henki ja/tai sielu.
    Selite

    Shamanismi on yksi vanhimmista maailman henkisistä perinnöistä. Sitä on tavattavissa joka puolella maailmaa, kuten Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Shamanismia ei pidetä uskontona, vaan riittitekniikkana tai menetelmänä. Shamaani muuttaa tietoisuuttaan ja matkaa henkimaailmaan yleensä (lievässä) transsissa joko rummun, tanssin tai laulun avulla. Myös suomalaista tietäjälaitosta katsotaan edeltäneen shamaani-instituutio.

    Shamanismin on nähty elävän suullisena perinteenä, ajattelun malleina, mielikuvina ja riitteinä, kertomuksissa ja lauluissa sekä kokemusten ja visioiden kuvauksissa. Nykypäivän shamaaneja kutsutaan usein ”nykyshamanismin”, ”uusshamanismin”, ”modernin länsimaisen shamanismin” tai ”new age -shamanismin” harjoittajiksi.
    Lisätiedot

    Kirjoittaja: Jaana Kouri


    Kirjallisuus:

    Harvey, Graham. 2005. Animism. Respecting the Living World. Lontoo: Hurst.

    Pentikäinen, Juha. 1998. Samaanit. Pohjoisten kansojen elämäntaistelu. Helsinki: Etnika.

    Juha Pentikäinen, Toimi Jaatinen, Ildiko Lehtinen ja Marjo-Riitta Saloniemi (toim.). 1998. Samaanit. Tampere: Tampereen museot.

    Siikala, Anna-Leena. 1978. The Rite Technique of the Siberian Shaman. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia.

    Stuckrad, Kocku von. 2015. The Scientification of Religion: An Historical Study of Discursive Change, 1800–2000. Boston: De Gruyter.

    Svanberg, Jan 2003. Schamanantropologi i gränslandet mellan forskning och praktik. En studie av förhållandet mellan schamanismforskning och neoschamanism. Turku: Abo Akademi.

    Wallis, Robert J. 2003. Shamans/Neo-Shamans: Ecstasies, Alternative Archaeologies and Contemporary Pagans. Lontoo: Routledge

    Znamenski, Andrei A. (toim.). 2004. Shamanism. Critical Concepts in Sociology. Volume III. Lontoo ja New York: RoutledgeCurzon.

    Znamenski, Andrei 2007. The Beauty of the Primitive: Indigenous Shamanism and Western Imagination. New York: Oxford University Press.

    Käytetyt lähteet

    Eliade1964, Kouri2020, Siikala1994

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Uskontotiede:shamanismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:shamanismi.)