Uskontotiede:rituaali

    Tieteen termipankista

    rituaali

    rituaali
    Määritelmä 1) kulttuurisesti säännelty käyttäytymismalli, 2) uskonnollinen tai pyhään liittyvä kaavamainen toiminta
    Selite

    Rituaalia tai riittiä on määritelty uskontotieteessä ja sen lähialoilla monilla eri tavoilla. Esimerkiksi Antropologi Catherine Bellin mukaan olennaisina on pidetty muodollisuutta, ajan ja paikan kiinnittyneisyyttä sekä toistoa. Rituaali voidaan määritellä laveasti, jolloin mikä tahansa kaavamainen toiminta on rituaalista. Toisaalta se voidaan rajata koskemaan vain uskonnollista toimintaa, jolloin se erotetaan seremonioista, jotka ovat rituaalien sekulaareja vastineita.

    Rituaali esiintyy usein myytin vastaparina. Varhaisille uskonnontutkijoille rituaali oli myytin ilmaus, kun sosiologisesti suuntautuneet tutkijat (Émile Durkheim ja William Robertson Smith) pitivät rituaaleja myyttejä tärkeämpinä ja kytkivät ne yhteisön koheesioon ja jatkuvuuteen ajassa. Uskontofenomenologi Mircea Eliadelle rituaaleissa voitiin kokea uudelleen alkuaikojen tapahtumia, joista myytit kertovat. Toisaalta rituaaleja on pidetty myös kollektiivisina neurooseina tai evolutiivisina jäänteinä.

    Rituaalien erityisenä tyyppinä voidaan pitää siirtymäriittejä ja toisaalta myös muista rituaalityypeistä, kuten kalendaari- tai kriisiriiteistä voidaan tunnistaa siirtymäriiteille tyypillistä irrottautumista, liminaalisuutta tai kiinnittymistä. Rituaalien nähdään liittyvän erityisesti sosiaalisen yhteyden, kommuunion rakentamiseen. Antropologi Victor Turnerin mukaan siirtymäriiteille on tyypillistä communitas, yhteisöllisyyden muoto, jossa sosiaalinen rakenne ei päde. Turnerille rituaalit ovat sosiaalista draamaa, jonka avulla yhteisöt reagoivat erilaisiin muutoksiin. Antropologi Mary Douglas kiinnitti huomionsa rituaaliseen rajanvetoon, jonka avulla ylläpidettiin sosiaalisia kategorioita: hänen mukaansa puhtauteen liittyvissä rituaaleissa ja tabusäännöksissä on viime kädessä kyse yhteisön sisä- ja ulkorajojen symbolisesta vartioinnista.

    Ritualisaation käsitteen avulla tutkijat ovat pyrkineet siirtämään toiminnan ja performanssin prosessiluonteen rituaalitutkimuksen keskiöön. Käsitteen avulla voidaan kiinnittää huomio myös siihen, että mikä tahansa toiminta voidaan ritualisoida.

    Nyky-yhteiskuntien kohdalla huomiota on alettu kiinnittää mediarituaaleihin, jotka kokoavat ihmiset yhteen yleisöksi tai joiden kautta yhteisöjä kuvitellaan. Tästä näkökulmasta esimerkiksi TV-uutiset, Euroviisulähetykset, tiedotustilaisuudet tai sosiaalisen median selaaminen ovat tulkittavissa rituaaleiksi.
    Lisätiedot

    Kirjoittaja: Jere Kyyrö


    Kirjallisuus:

    Bell, Catherine. 1992. Ritual Theory, Ritual Practice. Oxford: Oxford University Press.

    Bell, Catherine. 2005. “Ritual [Further Considerations].” Lindsay Jones (toim.) Encyclopedia of Religion. 2nd ed., vol. 11. New York: Macmillan Reference. Sivut 7848–7856.

    Douglas, Mary. 2000 (1966). Puhtaus ja vaara. Ritualistisen rajanvedon analyysi. Tampere: Vastapaino.

    Durkheim, Émile. 1980 (1912). Uskontoelämän alkeismuodot. Helsinki: Tammi.

    Eliade, Mircea. 1993 (1949). Ikuisen paluun myytti: Kosmos ja historia. Helsinki: Loki-kirjat.

    Sumiala, Johanna. 2010. Median rituaalit. Johdatus media-antropologiaan. Tampere: Vastapaino.

    Turner, Victor. 2007 (1969). Rituaali: Rakenne ja communitas. Helsinki: Summa.

    Zuesse, Evan M. 2005. "Ritual [First Edition]." Encyclopedia of Religion. Lindsay Jones (toim.) Encyclopedia of Religion. 2nd ed., vol. 11. New York: Macmillan Reference. Sivut 7833–7848.

    Käytetyt lähteet

    Bell1992, Douglas2000, Sumiala2010, Zuesse2005

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Uskontotiede:rituaali. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:rituaali.)