Uskontotiede:refleksiivisyys
refleksiivisyys
| refleksiivisyys |
Refleksiivisyyden käsitettä voidaan hyödyntää erityisesti metodologisena apuvälineenä. Reflektiivisyys tarkoittaa tutkimuksen kuluessa tehtävää arviointia siitä, miten erilaiset kontekstit vaikuttavat tutkimukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi tutkijan asema ja vuorovaikutus tutkimuksen kohteena olevaan ilmiöön, käytetyt käsitteet ja välineet ja tutkimuksen yhteiskunnalliset ehdot.
Refleksiivisyydellä pyritään tuomaan esille tutkijapositio osana sosiaalista maailmaa ja sitä, että tiedon tuottamiseen liittyvät prosessit ovat kontekstuaalisia, kielellisesti välittyneitä ja historialliseen aikakauteen sidottuja. Refleksiivisessä tutkimusotteessa tutkija avaa tutkimuksen kuluessa oman asemansa ja asenteensa, tutkimuseettiset valinnat, teoreettiset ja metodologiset valinnat sekä niiden suhteet tutkimuksen historiallisiin, kulttuurisiin ja poliittisin ulottuvuuksiin.Kirjoittaja: Elisa Mikkola
Kirjallisuutta:
Bourdieu, Pierre, Loïc J. D. Wacquant, M'hammed Sabour & Mikko O. Salo 1995. Refleksiiviseen sosiologiaan: tutkimus, käytäntö ja yhteiskunta. Joensuu: Joensuu University Press.
Pillow, Wanda S. 2003. Confession, Catharsis, or Cure? Rethinking the Uses of Reflexivity as Methodological Power in Qualitative Research. Qualitative Studies in Education 16 (2), 175–196.
Ronkainen, Suvi, Pehkonen, Leila, Lindblom-Ylänne, Sari & Paavilainen, Eija 2011. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.
Suopajärvi, Tiina, Koskinen-Koivisto, Eerika, Korjonen-Kuusipuro, Kristiina, Hytönen, Kirsi-Maria & Hämeenaho, Pilvi 2019. Tunteilla on väliä. Tutkijan tunteet etnografisessa tutkimusprosessissa. Elore 26 (2), 42–67. doi: 10.30666/elore.77809.Käytetyt lähteet
Aaltonen&Högbacka2015, Fingerroos2003, Gould&Uusihakala2016
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Uskontotiede:refleksiivisyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:refleksiivisyys.)