Uskontotiede:noituus

    Tieteen termipankista

    noituus

    noituus
    Määritelmä 1) vahingon tuottaminen pahalla tahdolla, 2) omaan henkeen, terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvan epäonnen selitysmalli, 3) nyky- tai uusnoituudessa positiivinen maaginen voima.
    Selite

    Noituutta voidaan tarkastella uskontotieteellisesti, antropologisesti sekä folkloristisesti. Noituminen on pahantahtoista taikuutta. Se voi olla materiaalista, jolloin noituuden aikaansaamiseksi tarvitaan jokin esine tai sitä voidaan harjoittaa hengen eli tahdon avulla. Loitsu- ja rituaaliteknikoita voidaan myös käyttää noituuden välineinä. Noituutta voidaan kuvata ihmisen sisäisenä pahana voimana, jonka käyttämistä ihminen itse ei välttämättä pysty itse hallitsemaan. Noituminen voi tapahtua henkilön itse sitä huomaamatta esimerkiksi pahoilla ajatuksilla tai pahalla silmällä. Noituuden voiman voidaankin katsoa uskontotieteellisesti syntyvän voimakkaan tunteen, kuten vihan tai kateuden, voimasta.

    Suomessa noituuden käsite liittyy historiallisesti ajatukseen siitä, että maailmassa on vain rajallinen määrä onnea. Muiden onnea pystyi varastamaan noituuden avulla esimerkiksi tiettyinä juhlapyhinä kuten pääsiäisenä. Myös toisten metsästys- ja kalaonnea voitiin viedä noituuden avulla. Karjaan liittyvästä noituudesta syytettiin tavallisesti naisia, sillä karjanhoito oli naisten vastuulla. Noituuteen liittyvät syytökset liittyivät usein kahden kilpailevan suvun tai yhteisön jäsenen väliseen kilpailuun rajallisista resursseista.

    Uus- tai nykynoituudessa noituus ymmärretään myös positiivisena käsitteenä ja vastakulttuurina esimerkiksi patriarkaalisille valtasuhteille. Esimerkiksi wiccalaisessa perinteessä noidat ja noituus voidaan nähdä voimaannuttavina hahmoina ja toimina, jotka käyttävät maagisia voimiaan folkloristiikan ja kirjallisuuden lähteissä eräänlaisena positiivisena antihahmona.
    Lisätiedot

    Kirjoittaja: Karolina Kouvola


    Kirjallisuus:

    Hjelm, Titus (toim.). 2005. Mitä wicca on? Helsinki: Like.

    Oldridge, Darren (toim.). 2019. The Witchcraft Reader. New York: Routledge.

    Pócs, Éva. 1999. Between the Living and the Dead: a perspective on witches and seers in the early modern age. Budapest: CEU Press.

    Rampton, Martha (toim.). 2018. European magic and witchcraft: a reader. Ontario: University of Toronto Press.

    Thomas, Keith. 1973. Religion and the Decline of Magic: studies in popular beliefs in sixteenth- and seventeenth-century England. Lontoo: Penguin.

    Vuorela, Toivo. 1960. Paha silmä suomalaisen perinteen valossa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

    Käytetyt lähteet

    Doyle2016, Nenonen1992, Virtanen1991

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.4.2024: Uskontotiede:noituus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:noituus.)