Uskontotiede:mytologia
mytologia
mytologia |
Termi mytologia juontuu kreikan kielen sanoista mythos ’kertomus, taru’ ja logos ’sana, puhe’. Uskonnollisessa kontekstissa mytologialla viitataan yhteisöllisesti merkityksellisenä pidettyyn symbolijärjestelmään, joka on tyypillisesti muotoutunut aikojen kuluessa ja välittyy joko suullisena perimätietona tai kirjallisessa muodossa.
Pyrkimys myyttien tieteelliseen selittämiseen on saanut alkunsa antiikin Kreikassa. Yksi esimerkki on filosofi Euhemeroksen esittämä ajatus, että kaikki jumaltarut perustuivat alun perin historiallisiin henkilöihin ja tapahtumiin (euhemerismi). Uskontotieteellistä myyttitutkimusta on 1800-luvulta alkaen tehty monien eri rinnakkaistieteenalojen näkökulmia hyödyntäen. Uskontotieteelliseen tutkimukseen omaksuttuja selitysmalleja ovat olleet muun muassa: a) intellektuaaliset myyttiteoriat, joissa myytit on nähty pseudotieteellisinä selityksinä esimerkiksi luonnonilmiöille, b) funktionaaliset teoriat, joissa myyttien merkitystä on lähestytty niiden yhteisöllisyyttä lujittavan ulottuvuuden kautta sekä c) erilaiset kieleen ja ihmismielen toimintaan liittyvät teoriat (strukturalistiset ja syvyyspsykologiset tulkinnat).Kirjoittaja: Alexandra Bergholm
Kirjallisuutta:
Doniger O’Flaherty, Wendy 1995 [1988]. Other Peoples’ Myths. The Cave of Echoes. Chicago: The University of Chicago Press. Second edition.
Doty, William G. 2000 [1986]. Mythography: The Study of Myths and Rituals. Tuscaloosa: The University of Alabama Press. Second edition.
Patton, Laurie L. & Doniger, Wendy (eds.) 1996. Myth and Method. Charlottesville and London: University Press of Virginia.
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Uskontotiede:mytologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:mytologia.)