etnografia

Määritelmä kirjaimellisesti kansojen kuvaaminen (kreikan ethnos ~ kansa, graphein ~ kirjoittaa). Etnografia viittaa nykyään laajasti a) tutkijan metodologiseen asenteeseen tai otteeseen, b) tapaan käsitteellistää ja teoretisoida kulttuurisia ilmiöitä kenttätyön pohjalta ja c) tutkimukseen liittyvään kirjoittamiseen.

Selite

Kulttuurientutkimuksessa etnografia ymmärretään tutkimusprosessina, jonka aikana käsitteet, menetelmät ja teoreettinen viitekehys tarkentuvat empiiristen aineistojen ja kentällä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa sekä niistä kirjoittamisen pohjalta. Etnografiseen tutkimukseen sisältyy ymmärtämään pyrkivä tutkimusote. Perinteiset, laadulliset perusmenetelmät etnografiassa ovat haastatteleminen ja havainnointi, mutta menetelmiksi voi valikoitua lisäksi muita tarpeen mukaan, kuten kysely tai tutkijan kokemusten ja/tai visuaalisen materiaalin käyttö. Etnografin kenttä voi olla esimerkiksi maantieteellisesti kaukana, tutkijan omassa ympäristössä, arkistossa tai internetissä. Etnografia sisältää tutkijan tekemän kulttuurin kokonaisvaltaisen ja kontekstualisoidun kuvauksen sekä refleksiivisen analyysin ja tulkinnan. Etnografisen tutkimuksen katsotaan olevan toimintaa, joka myös tuottaa todellisuutta ja vaikuttaa ympäristöönsä.

Uskontoetnografia on tutkimusote, jossa uskontotieteellinen kysymyksenasettelu, tutkimusongelma, menetelmä tai teoria yhdistyy muihin etnografisiin teoreettis-metodologisiin osatekijöihin.

Lisätiedot

Kirjoittaja: Jaana Kouri

Kirjallisuus:

Atkinson, Paul. 1990. The Ethnographic Imagination. Textual Construction of Reality. london: Routledge.

Clifford, James ja Marcus, George E. 1986. Writing Culture: The Poetics and Politics of Ethnography. Berkeley: University of California Press.

Fingerroos, Outi. 2003. Refeksiivinen paikantaminen kulttuurien tutkimuksessa. Elore 10(2) [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://doi.org/10.30666/elore.78407.

Geerz, Clifford. 1973. The Interpretation of Cultures. New York: Basic Books.

Kouri, Jaana (toim.). 2015. Askel kulttuurien tutkimukseen. Turku: Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede, Turun yliopisto.

Kouri, Jaana 2017. Vesi kuljettaa ääntä – Autoetnografinen tutkimus Lypyrtin kylän historiantuottamisesta. Uskontotieteen väitöskirja. Turku: Turun yliopisto.

Hämeenaho, Pilvi ja Koskinen-Koivisto, Eerika (toim.). 2014. Moniulotteinen etnografia. Helsinki: Ethnos.

Opas, Minna 2004. Mitä on uskontoetnografia? Teoksessa Outi Fingerroos, Minna Opas ja Teemu Taira (toim.): Uskonnon paikka. Kirjoituksia uskontojen ja uskontoteorioiden rajoista. Helsinki: SKS, 153–182.

Pink, Sarah. 2009. Doing Sensory Ethnography. Thousand Oaks, CA: Sage.

Sakaranaho, Tuula, Sjöblom, Tom, Utriainen, Terhi ja Pesonen, Heikki (toim.). 2002. Styles and Positions. Ethnographic perspectives in Comparative Religion. Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotiede.

Suojanen, Päivikki. 1997. Työkaluna tutkijan persoona. Teoksessa Anna-Maria Viljanen ja Minna Lahti (toim.): Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä, 149–157. Helsinki: SKS.

Utriainen, Terhi. 2017. Enkeleitä työpöydällä: Arjen ja lumon etnografiaa. Helsinki: SKS.

Käytetyt lähteet

Fingerroos2003, Hämeenaho&Koskinen-Koivisto2014, Opas2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Uskontotiede:etnografia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:etnografia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →