ylistys


ylistys

Määritelmä Raamatussa ja kirkon kokoontumisissa Jumalalle osoitettu riemullinen laulu ja rukous

Selite

Ylistys on uskonnonhistoriallisesti ja kulttuurisesti tärkeä ilmaisumuoto. Vanhassa testamentissa esimerkiksi Psalmeihin sisältyy ylistyksiä (esim. Ps. 95:1-6). Ylistyksen vastapoolina saattavat olla valitusvirret.

Kristilliseen jumalanpalvelukseen on otettu erilaisia ylistyksenilmauksia, kuten "kunnia Jumalalle korkeudessa". Musiikin käyttö liittyy usein ylistykseen. Ehtoollinen on niin protestanttisissa kuin vanhoissakin kirkoissa kiitoksen kantamista (kr. eucharistia, kiitollisuus) ja tässä mielessä ylistystä. 1900-luvun karismaattinen liike on nostanut ylistämisen merkityksen erityisen tärkeäksi.

Jumalan ylistämisen funktio ei nykypäivän länsimaiselle ihmiselle ole kovin selkeä. Se on aikanaan palvellut valtasuhteiden lujittamista ja tarjonnut draamallisia rakenteita. Ylistykseen ja kiitokseen liittyvä psykologis-terapeuttinen merkitys on kuitenkin alkanut hahmottua helluntailaisuuden myötä. Kreikan doxa-käsitteen kautta ylistyksestä johtaa polku myös opillisempaan doksologiaan. Agricolan sana.

Erikieliset vastineet

praise	englanti (English)
gloire	ranska (français)
Lob	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

Religion2005

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 8.12.2025: Teologia:ylistys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:ylistys.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →