Teologia:vapaus, kristillinen
vapaus, kristillinen
| vapaus, kristillinen |
Uuden testamentin kreikan eleutheria ja sitä vastaava kristillisen latinan sana libertas viittaavat tavanmaisesti ns. vapaiden kansalaisten ja orjien välisiin eroihin. Vapaa henkilö ei ole kahleissa, alistussuhteessa tai velkaorjuudessa. Synnin ja pahan valta rinnastuu yhteiskunnalliseen orjuuteen. Suomalaisen raamatunkäännöksen perinne kääntää pelastaja tai lunastaja (Kristuksesta) termillä Vapahtaja toistaa tätä merkityskenttää. Lutherin kirjoitus Kristityn vapaudesta korostaa niin ikään vapautumista Jumalan armosta ja siitä seuraavaa lähimmäisen palvelemista, joka on vapaata kansalaistoimintaa eikä orjuutta.
Kristilliseen dogmatiikkaan kuuluu lisäksi monenlaisia filosofiaa muistuttavia keskusteluita ihmisen mielen, tahdon ja tekojen vapaudesta. Niidenkin yhteydessä on pidettävä silmällä antiikin herra-palvelija-suhteita heijastavaa raamatullisen vapauden yhteiskunnallista pohjamerkitystä. Nykykeskustelussa vapautuksen teologia on tuonut sen uudella tavalla esiin.
Uuden testamentin tahto-käsite (thelema) viittaa usein Jumalan tahtoon ( Luuk 2:14 vanha käännös, Matt. 6:10), joka on hyvä ja suvereeni. Ihmisellä on synnin rajaama tahto (Room. 7:15-20). Näihin tahtokäsitteisiin liittynee Platonista ja Aristoteleesta poikkeavia vapauskäsityksiä.Erikieliset vastineet
| Christian freedom | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.7.2025: Teologia:vapaus, kristillinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:vapaus, kristillinen.)