Teologia:vanhakatolinen kirkko
vanhakatolinen kirkko
| vanhakatolinen kirkko |
Määritelmä
roomalaiskatolisesta kirkosta vuonna 1889 erkaantunut liberaali katolinen kirkkokunta
Selite
Utrechtin unionissa 1889 eräät Hollannin, Saksan ja Sveitsin katoliset piispat päättivät muodostaa roomalaiskatolisesta kirkosta erillisen rakenteen, vanhakatolisen kirkon (saks. Alt-Katholiken, Sveitsissä Christ-Katholiken). Taustalla oli tyytymättömyys paavinvallan kasvuun Vatikaanin I konsiilissa 1870 sekä katolisten tutkijoiden (I. von Döllinger ym.) uudet käsitykset kirkon historiallisesta luonteesta. Utrechtin alueen katolisuudella oli jo 1700-luvulta lähtien ollut itsenäinen erityisluonteensa.
Vanhakatolinen kirkko solmi 1900-luvulla läheiset suhteet anglikanismiin ja ekumeeniseen liikkeeseen. Pappien selibaatti poistettiin vuonna 1922. Kirkossa on nykyään noin 60 000 jäsentä; sen jäsenmäärä on viime vuosikymmeninä vähentynyt nopeasti.Erikieliset vastineet
| Old Catholic church | englanti (English) | |
| Église vieille-catholique | ranska (français) | |
| Altkatholische Kirche | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2025: Teologia:vanhakatolinen kirkko. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:vanhakatolinen kirkko.)